Keskosina syntyneillä muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että keskosina syntyneillä on nuoruus- ja aikuisiässä muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Ennen 34. raskausviikkoa syntyneillä tytöillä on jo 16-vuotiaana korkeampi verenpaine, ja pojilla suuremmat LDL-kolesterolin ja apolipoproteiini B:n pitoisuudet. Keskosina syntyneillä on aikuisena korkeampi verenpaine, suurempi kehon rasvaprosentti ja noin kolminkertainen metabolisen oireyhtymän riski täysiaikaisina syntyneisiin verrattuna.

Marika Sipola-Leppänen

Saamelaisilla esiintyy syöpää vähemmän kuin muulla väestöllä

Pohjois- ja inarinsaamelaisilla esiintyy huomattavasti vähemmän syöpää kuin suomalaisväestössä keskimäärin; kolttasaamelaiset sen sijaan sairastuivat mahasyöpään selvästi useammin kuin muu väestö. Saamelaisten sairastuvuus on kuitenkin elintapojen muutoksen myötä vähitellen muuttumassa muun väestön kaltaiseksi.

Leena Soininen

Sytokromi c -oksidaasin vajaatoiminnan komplementaatio mahdollinen siirtogeenisella AOX-entsyymillä

Väitöskirjatutkimuksessa tuotettiin siirtogeeninen kärpäsmalli, joka ilmentää Ciona intestinalis -vaippaeläimeltä peräisin olevaa AOX-geeniä. AOX:n ekspression ei todettu vaikuttavan haitallisesti kärpäsen kehitykseen tai fysiologiaan. Sen sijaan siirtogeeniset kärpäset olivat osittain resistenttejä COX:a inhiboivalle syanidille, ja AOX:n ekspressio kompensoi merkittävästi mutaatiosta johtuvaa tai RNA-interferenssin avulla tuotettua COX:n vajaatoimintaa.

Kia Kemppainen

Indoleamiini 2,3 -dioksygenaasilla ja poskionteloleikkauksella merkitystä tulehduksellisissa hengitystiesairauksissa

Pitkittynyttä sivuontelotulehdusta sairastavien potilaiden polyyppien epiteelissä esiintyi enemmän indoleamiini 2,3 -dioksygenaasia (IDO) kuin terveessä nenän limakalvossa. Sen sijaan allergista nuhaa sairastavien ja terveiden verrokkien nenän koepaloissa ei havaittu eroja IDO:n ekspressiossa. Kynureniinin ja tryprofaanin suhde (IDO:n aktiivisuus) seerumissa ei eronnut astmaa sairastavien ja verrokkien välillä. Matala seerumin IDO:n aktiivisuus havaittiin atopiassa ja nenäpolyyppeissä.

Annika Luukkainen

Spasmolyytit ja antikolinergit voivat altistaa ikääntyvän vammoille

Tapaus-verrokkitutkimuksessa (n = 54 152 / 205 858) maha-suolikanavan vaivoihin käytettyihin spasmolyytteihin ja antikolinergisiin lääkkeisiin liittyi 65-vuotiailla tai vanhemmilla lisääntynyt vaara ensiapua tai sairaalahoitoa vaativiin vammoihin. Vamman vaara oli suurempi näitä lääkkeitä parhaillaan käyttävillä kuin lääkkeitä käyttämättömillä (riskisuhde 1,16, 95 %:n LV 1,01-1,34, p = 0,03), mutta kaksi kuukautta aikaisemmin lääkkeiden käytön lopettaneilla vamman vaara ei enää poikennut lääkkeitä käyttämättömistä. Suurin riski vammoihin liittyi lääkkeiden lyhytaikaiseen käyttöön (riskisuhde 1,31, 95 %:n LV 0,01-0,70, p = 0,04). Vammojen taustalla saattavat olla mm. näihin lääkkeisiin liittyvät näköhäiriöt, huimaus, verenpaineen lasku, väsymys ja kaatumistaipumus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi ADHD-lääke guanfasiini tulossa

Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esittää guanfasiinin (Intuniv, Shire Pharmaceuticals) hyväksyttäväksi uutena ADHD-lääkkeenä. Guanfasiini on alfa2A-adrenergisten reseptorien agonisti. Se vaikuttaa normalisoivasti aivojen viestintäjärjestelmiin, jotka ovat yhteydessä ADHD:n oireisiin. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti käytösoireisiin, kuten ylivilkkauteen ja levottomuuteen. Lääke on tarkoitettu sellaisille 6-17-vuotiaille lapsille ja nuorille, joille keskushermostoa stimuloivat lääkkeet eivät sovi tai ovat teholtaan riittämättömiä. Haittavaikutuksina voi esiintyä verenpaineen laskua, sydämen harvalyöntisyyttä, pyörtymistaipumusta ja painonnousua. Kuten muihinkin ADHD:n lääkehoitoihin, guanfasiinihoitoon tulee liittää tukitoimet ja erityinen hoito-ohjelma, jotka kuvataan valmisteyhteenvedossa. Hoito aloitetaan ja toteutetaan lapsuusajan käytöshäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin valvonnassa. Lääkkeen myyntiluvan lopullinen hyväksyminen edellyttää vielä Euroopan komission päätöstä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tuloksiltaan myönteiset lääketutkimukset vähenemään päin

Lääketutkimusten ennakkorekisteröintivelvoite on johtanut julkaistujen, tuloksiltaan myönteisten tutkimusten vähenemiseen. Johtopäätös tehtiin 55 mittavan, julkisin varoin rahoitetun lääketutkimuksen analyysistä vuosilta 1970-2012. Tutkimuksissa selviteltiin lääkkeiden lisäksi ravinnon ja sen lisäaineiden vaikutuksia sydänsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Ennen vuotta 2000 julkaistuista 30 tutkimuksesta 17 (57 %) päätyi siihen, että tutkitusta hoidosta tai toimenpiteestä oli aiheutunut potilaalle merkittävää hyötyä. Vuoden 2000 jälkeen julkaistuista 25 tutkimuksesta vain 2 (8 %) päätyi vastaavasti merkittävään hyötyyn. Lääketutkimuksen ennakkorekisteröintivelvoite on tehnyt tutkimussuunnitelmista ja tutkimuksista osin julkisia ja läpinäkyviä, ja mm. potilaan tavoiteltu tila hoidon loputtua on rekisteröinnin yhteydessä ennakolta määritelty. Näin tutkimuksen lopputulos on joko kielteinen, myönteinen tai nk. 0-tulos eikä tuloksien tulkinnoille jää samassa määrin mahdollisuuksia kuin aikaisemmin. Tutkijat toteavat, että 0-tulos mittavasta tutkimuksesta voi olla pettymys tutkijoille, mutta se ei ole kielteinen tieteen kannalta. Raportoimalla ja julkaisemalla tulokset puolueettomasti ja läpinäkyvästi pystytään löytämään hoidot ja toimenpiteet, jotka todennäköisimmin maksimoivat potilaalle hoidon hyödyt ja vähentävät mahdollisia haittoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Huolellinen hoito pitää MERS:n kurissa

Muutokset kamelinkasvatuksessa voivat vaikuttaa MERS:n yleistymiseen.

Putkirikko sekoitti sairaalan arjen Kajaanissa

Koko sairaalan kattava vesikatkos on harvinainen tilanne.

Pitkä tutkimussarja tuottaa tietoa lääkäreistä

Lääkäriliiton sekä Tampereen ja Itä-Suomen (aiemmin Kuopion) yliopistojen tutkijat ovat vuodesta 1988 alkaen arvioineet lääkärien mielipiteitä laajalla tutkimuksella viiden vuoden välein. Kyselyissä on selvitetty muun muassa tyytyväisyyttä saatuun koulutukseen, koettua arvostusta ja arvomaailmaa, ammatti-identiteettiä sekä tyytyväisyyttä ammatinvalintaan. Tutkimuksista uusin, eli Lääkäri 2013, on nyt valmistunut. Sen nuoria lääkäreitä eli vuosina 2002-2011 valmistuneita lääkäreitä koskeva raportti julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusarjassa huhtikuussa 2015 (1).

Hannu Halila, Markku Sumanen, Harri Hyppölä