Vakaumustieto voidaan kirjata Kainuussa

Potilasasiakirjoihin voidaan Kainuussa jatkossa kirjata potilaan uskonnollinen vakaumus. Samalla kun siirrytään uuteen potilastietojärjestelmään, joka on sama koko Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella, siirrytään myös aikaan, jossa potilas voi halutessaan pyytää tietoihin merkintää omasta vakaumuksestaan.

Anne Seppänen

Lihavuusleikkausten kiireettömän hoidon kriteereitä hiotaan

STM:ssä valmistellaan lihavuusleikkausten kiireettömän hoidon kriteereitä. Tarkka valmistumisaikataulu ei kuitenkaan ole vielä tiedossa.

Ulla Toikkanen

Monisairaan hoitomalli huomioi kokonaisuuden

Helsingin terveysasemien avosairaanhoidon kehittämistyöryhmän kehittämä hoitomalli helpottaa monisairaan potilaan hoitoa ja seurantaa perusterveydenhuollossa.

Tiina Lautala

Arviointi parantaa yleislääketieteen erikoistumiskoulutusta

Miten saat tukea ja vastauksia erikoislääkärikoulutuksesi vastuuhenkilöiltä? Paljonko saat suunnitelmallista ohjausta? Tällaisia kysymyksiä yleislääketieteeseen erikoistuville esitetään näinä päivinä.

Miia Soininen

Enemmän yhteistyötä lääkärijärjestöjen välille

Lähes kaikki Suomen lääkärit ovat sekä Lääkäriliiton että Duodecim-seuran jäseniä. Lääkäriliiton fokus on jäsenkunnan edunvalvonnassa, kun taas Duodecim-seuran yksi tärkeimmistä tehtävistä on jäsenten työn lääketieteellinen tuki. Osa liiton ja seuran toiminnoista on päällekkäisiä, mutta yhteistyötä on yllättävän vähän. Pikemminkin esiintyy pientä keskinäistä kilpailua, jopa leikkimielistä naljailua. Tuhlaammeko näin yhteistä voimavaraa?

Pekka Kirstilä

Yhteistyötä on lisätty

Kollega Pekka Kirstilä puuttuu tärkeään asiaan. Lääkäriliitolla ja Duodecim-seuralla on pitkälti yhteinen jäsenpohja. Jo se velvoittaa yhteistoimintaan jäsenten eduksi päällekkäistä työtä välttäen. Pääsääntöisesti järjestöjemme toiminnat kuitenkin täydentävät toisiaan eivätkä kilpaile keskenään. Lääkäriliitto täytti tänä vuonna 100 vuotta ja Duodecim-seura ensi vuonna 130 vuotta. Yhteinen historia on vakiinnuttanut yhteistyön ja profiloinut kummankin ylläpitämän lehden suunnan ja keskeisen sisällön. Kokonaisuutta tulee kuitenkin aika ajoin arvioida, kuten Kirstiläkin tekee.

Timo Kaukonen, Seppo Yt Junnila

Jännevenytysheijaste?

Miten sinä hoitaisit -palstan artikkelissa Siivoojan raajakrempat - osa 1 (SLL 10/2010, s. 932) todetaan, että potilaalta on tutkittu jännevenytysheijasteita. Kirjoittajat tarkoittivat ilmeisesti jänneheijasteita, englanniksi "tendon reflexes".

Ali Bardy

Lakaistaanko lihavuusongelma maton alle?

Lihavuuskirurgiaa tehdään Suomessa selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Viime vuonna Suomessa leikattiin alle 700 potilasta, muissa Pohjoismaissa yhteensä lähes 10 000. Ero johtunee pääosin erikoissairaanhoidon resurssien riittämättömyydestä; pullonkaula voi olla joko preoperatiivisessa selvittelyssä tai leikkauksen saatavuudessa. Myös lihavuuden hoitoketjut avoterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon voivat olla vielä hiomatta.

Anne Juuti, Mikael Victorzon, Paulina Salminen, Jussi Pihlajamäki, Vesa Koivukangas, Pipsa Peromaa, Markku Luostarinen

Sidonnaisuudet vähentävät tutkimusten uskottavuutta

Taloudelliset sitoumukset heikentävät tutkimustulosten laatua, uskovat sekä lääkärit, potilaat että tutkimusten osanottajat. Potilaat myös totesivat, että taloudelliset sitoumukset vaikuttavat lääkärien ja tutkijoiden ammatilliseen käyttäytymiseen, ja tämän takia sidonnaisuudet pitäisi ilmoittaa.

Katariina Korkeila

Milloin erlotinibia ylläpitohoidoksi keuhkosyöpäpotilaalle?

Keuhkosyövän ensilinjan solunsalpaajahoidon jälkeen annettu erlotinibi ylläpitohoitona hidastaa taudin etenemistä yhdellä viikolla. Vaikka ero lumelääkkeeseen verrattuna oli satunnaistetussa asetelmassa tilastollisesti merkitsevä, sitä ei voi tulkita kliinisesti merkittäväksi tulokseksi.

Sirkku Jyrkkiö