Lukkomolekyylin toiminta ja rooli tulehduksen ja valkosoluliikenteen säätelyssä

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin ihmisen elimistön tulehduksen säätelymekanismeja. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten valkosolut pääsevät haluamaansa paikkaan tuhoamaan ja poistamaan elimistöön tunkeutuneita taudinaiheuttajia. Lisäksi selvitettiin mekanismeja, jotka joskus aiheuttavat valkosolujen liiallisen aktivoitumisen hyökkäykseen elimistön omia kudoksia vastaan esimerkiksi reumassa, diabeteksessa ja MS-taudissa.

Jussi Niemelä

Kurkunpääputkesta ja kurkunpäänaamarista apua ensihoitoon

Kurkunpääputki ja kurkunpäänaamari ovat nopeasti ensihoitohenkilöstön omaksuttavissa ja luotettavammin laitettavissa oikein kuin hengitysputken laitto henkitorveen. Väitöstutkimuksen mukaan kurkunpäänaamari ja kurkunpääputki soveltuvat hyvin niin pelastajien kuin ensihoitajien käyttöön. Tähystintä ei tarvita paikalleen asetettaessa, eivätkä välineet voi joutua väärään paikkaan. Hengitystien hoito on merkittävä tekijä mahdollisesti myös potilaan myöhemmälle selviämiselle.

Jouni Kurola

Huonoksi koettu terveys, raskas työ, masentuneisuus ja huono kunto vievät työelämästä

Tutkimuksessa aineistona oli 42-60-vuotiaita itäsuomalaisia miehiä, joita seurattiin vuodesta 1984 vuoteen 2000. Hapenottokyky mitattiin polkupyörätestin aikana. Kattavat eläketiedot saatiin Kansaneläkelaitoksesta ja Eläketurvakeskuksesta.

Minna Karpansalo

in memoriam Pekka Vilkko 29.1.1942-18.2.2006

Pitkäaikainen sairaus päätti osastonylilääkäri, thorax-ja verisuonikirurgian erikoislääkäri Pekka Sakari Vilkon elämän Lappeenrannassa 18.2.2006.

in memoriam Martti Lähdesmäki 10.12.1931-26.3.2006

Lääkintöneuvos Martti Lähdesmäki kuoli kauan sairastettuaan 26.3.2006 Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Hän syntyi 10.12.1931 pienviljelijäperheeseen Kauhajoella, missä hän kävi koulunsa ja pääsi ylioppilaaksi 1952. Lääketieteen lisensiaatiksi Lähdesmäki valmistui 1960, jonka jälkeen hän suuntautui kirurgian erikoisalalle toimien kirurgian apulaislääkärinä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja sai kirurgian spesialiteetin 1966 ja pari vuotta myöhemmin thoraxkirurgin pätevyyden. Kanta-Hämeen keskussairaalan kirurgian osastolla hän oli ensin osastonlääkärinä 1969-1979, sitten apulaisylilääkärinä 1979-1989 ja viimein ylilääkärinä 1989-1993. Sairaalaviran ohella hän koko ajan toimi suosittuna yksityislääkärinä.

Eteläkorealainen geenitutkija joutui petossyytteeseen

Tieteen supertähden ura on pohjalukemissa.

Suomi sai huomautuksen lääkekorvausten käsittelystä

Euroopan komissio moittii erityiskorvattavuuden myöntämisen perusteita. STM sorvaa kiireesti vastausta.

Yhdysvallat varoittaa globaalista metamfetamiiniuhasta

Viranomaisia huolettaa erityisesti, että aine lisää väkivaltaista käyttäytymistä.

Ahkeran kirurgin potilas säästyy komplikaatioilta

Tutkimuksen mukaan harvoin leikkaavien kirurgien potilailla oli lähes kahdeksankertainen riski saada vakavia komplikaatioita.

Eläinaktivistit ahdistelevat GlaxoSmithKlinea

Kirjekampanja osakkeenomistajille edustaa uudenlaista pelottelua.