Varsinais-Suomi siirtyy aluetietojärjestelmään Tiedot saadaan sinne missä potilaskin on

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ottaa helmikuussa käyttöön aluetietojärjestelmän, jonka avulla potilaan tiedot ovat saatavilla aina siellä, missä häntä kulloinkin hoidetaan. Järjestelmästä odotetaan säästöjä ja sen uskotaan myös nopeuttavan sekä tehostavan potilaiden hoitoa. Aikaa myöten Varsinais-Suomen järjestelmä kytkettäneen valtakunnalliseen potilastietokantaan, jota valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

Liisa Koivula

Turvallisinta kipulääkettä käytetään liian harvoin

Suomessa parasetamolia käytetään vähemmän kuin monissa muissa Pohjoismaissa.

Janne Ora

Nuorten nopea lihominen hätkähdyttää

Nuorten lihavuuden yleistyminen on jo hälyttävää. Tässä Lääkärilehden numerossa julkaistaan tuoreita tuloksia, joiden mukaan lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus näyttävät olevan varsin pysyvä tila (s. 4231-5). Tämän tulisi herättää terveydenhuollon päättäjät. Lihavuuden kehittyminen ei ole vain yksilön henkilökohtainen ongelma, vaan siitä on tullut yksi tärkeimmistä terveydenhuollon ongelmista. Jo nyt lihavuuden terveydenhuoltojärjestelmälle aiheuttamat kustannukset ovat erittäin merkittävät.

Jaana Laitinen, Matti Uusitupa

Luotettavuus ja riippumattomuus lääketieteellisen julkaisemisen keskeiset tavoitteet

Lääketieteellisten lehtien kiinnostus julkaisemisen tutkimiseen on suuri. JAMAn ja BMJ:n toimitusten syyskuussa Chicagossa järjestämässä kokouksessa esitettiin tutkimustietoa siitä, miten hyvin lukija voi uskoa lehtien tarjoilemaan tietoon. Artikkelien arviointimenettelyssä ja toimituksellisessa työssä riittää kehitettävää. Monet ongelmat kertovat siitä, ettei vertaisarviontimenettelyssä aina havaita artikkelissa olevia virheitä tai totuutta venytteleviä päätelmiä tutkimuksen tuloksista.

Päivi Hietanen

Nuorten lihavuuden kehityssuunnat Tuloksia Pohjois-Suomessa vuonna 1966 ja 1986 syntyneiden tutkimuksesta

Suomalaisten nuorten painoindeksitason on tutkimuksissa raportoitu nousseen ja lihavuuden yleistyneen. Tässä tutkimuksessa kuvataan pohjoissuomalaisten nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden sekä keskivartalolihavuuden yleisyyttä ja kehitystä.

Jaana Laitinen, Ulla Sovio

Krooninen migreeni

Osalla migreenipotilaista kohtausten lukumäärä kasvaa niin, että lopputuloksena on jopa päivittäinen päänsärkyongelma. Tiheään toistuvaa migreeniä kutsutaan nykyisin "krooniseksi migreeniksi".

Mikko Kallela

Mitä tehdä, kun epäilee polven tekonivelen infektiota?

Proteesi-infektio on polven tekonivelkirurgian kallis ja vaikeahoitoinen komplikaatio. Sen ilmaantuvuus ensileikkausten jälkeen on noin 1 %.

Esa Jämsen, Jorma Pajamäki, Pekka Halonen, Teemu Moilanen Timo Puolakka, Matti U. K. Lehto

Ammattiastma

Työikäisten astmadiagnostiikassa tulisi aina ottaa huomioon myös työperäisyyden mahdollisuus.

Jukka Uitti, Markku Seuri, Markku Vanhanen, Esa Rahkonen Henrik Nordman

Lyhyesti: Virtsarakkosyöpäpotilaan kystektomia erektio säilyttäen

Potilaille joilla on virtsarakon uusiutuva, huonosti erilaistunut pinnallinen tai lihakseen infiltroiva syöpä, voidaan kuratiivisessa mielessä tehdä radikaali kystoprostatektomia. Suolesta konstruoidulla rakon korvikkeella säilytetään normaalia kautta tapahtuva virtsaaminen. Perusmuodossaan leikkaus johtaa miehellä erektio- ja ejakulaatiokyvyttömyyteen. Viime vuosina on kehitelty erilaisia erektiokyvyn säilyttäviä kystektomiavariaatioita ja saavutettu erinomaisia tuloksia, kun potilaat on valittu tarkoin. Erektion säilyttämisen lisäksi uusilla menetelmillä on päästy tehokkaaseen virtsanpidätyskykyyn, osalla potilaista jopa antegraadiseen ejakulaatioon ja fertiliteetin säilyttämiseen samoin onkologisin tuloksin kuin perinteisessä kystoprostatektomiassa.

Ossi Lindell

RDS-profylaksi beetametasonilla vaikuttaa myös loppuraskaudessa

Havainto antenataalin glukokortikoidin vaikutuksesta sikiön keuhkojen kypsyyteen on yli 35 vuotta vanha. Hoito on vakiintunut ennenaikaisen synnytyksen uhatessa ja vakuuttava näyttö hyödystä on kohdistunut alle 35-viikkoisiin raskauksiin. Satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa elektiivinen keisarileikkaus tehtiin raskauden 37. viikon jälkeen, havaittiin äidille annetun beetametasonihoidon vähentävän vastasyntyneen hengitysongelmia ja tehohoidon tarvetta myös näin pitkälle edenneissä raskauksissa (RR 0,46, 95 %:n lv 0,23-0,93). Vaikutus oli vastaava, mitä saavutettiin lykkäämällä keisarileikkauksen suoritus raskauden 39. viikon jälkeen tapahtuvaksi. Jälkimmäinen menettely on suomalainen käytäntö, ellei syitä varhaiseen keisarileikkaukseen ole.

Pertti Kirkinen