Työelämän laatu heikkeni jyrkästi kuntien hoitotyössä

Kuntien työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työhön ja työn palkitsevuus ovat heikentyneet kaikkein eniten hoito- ja hoivatyössä. Työelämän laatua kunnissa selvittänyt KuntaSuomi-tutkimus osoittaa, että kymmenen viime vuoden aikana muutos huonompaan on suuri varsinkin vuodeosastoilla, terveyskeskuksen vastaanotoilla ja vanhainkodeissa.

Myös Espoon kaupunginvaltuustoa johtaa lääkäri

Lisäyksenä Lääkärilehden Ajassa-palstalla (SLL 4/2005, s. 383) julkaistuun artikkeliin: Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 2005-2006 toimii lääkäri ja kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä.

Tasapainoilua liikunnan terveyshyötyjen ja riskien välillä

Lääkärien työajasta merkittävä osa kuluu liikuntavammojen hoitamiseen. Suomalainen liikuntaturvallisuustutkimus osoitti, että vammoja tapahtuu liikunnan aikana runsaasti. Tutkimuksessa havaittiin suuria eroja eri liikuntalajien vammariskeissä. Kaikkia lajeja ei voidakaan pitää terveyttä edistävinä varsinkin, jos niitä harrastetaan kilpailumielessä (1). Liikuntavammat ovat harvoin hengenvaarallisia. Mutta ne saattavat altistaa myöhemmällä iällä erityisesti alaraajojen nivelrikkomuutoksille (2).

Jari Parkkari

Lasketteluvammat Suomessa - lumilautailu murtaa ranteita

Tutkimuksessa selvitettiin talvikaudella 2003-04 suuressa suomalaisessa hiihtokeskuksessa (Himos) tapahtuneet rinnetapaturmat, joiden vuoksi hakeuduttiin lääkärin hoitoon. Tuloksia verrattiin 1980-luvulla tehtyyn vastaavaan tutkimukseen.

Juha Paloneva

Jääkiekkovammat

Suomessa on 65 000 rekisteröityä jääkiekkoilijaa ja 120 000 aktiivista lajin harrastajaa.

Jouko Mölsä

Urheilussa syntyvät aivovammat

Suurin aivovammariski on kontakti- ja vauhtilajeissa, kuten jääkiekossa, alppilajeissa ja moottoriurheilussa.

Jonne Väisänen - Jari Parkkari - Timo Kuurne - Pekka Kannus

Kannattaako vatsaontelon kiinnikkeiden muodostumista leikkauksen jälkeen ehkäistä?

Vatsaontelon kiinnikemuodostus on lähes väistämätön seuraus vatsaontelon alueen leikkauksissa.

Jyrki Kössi - Markku Luostarinen - Matti Laato

Lyhyesti: Talassemian geeniterapia askeleen eteenpäin

Vuosittain syntyy n. 100 000 lasta, joilla on beeta-talassemia major eli Cooleyn anemia, joka aiheuttaa vajaan vuoden iän jälkeen pysyvän punasolusiirtojen tarpeen. Kyseessä on yhden geenin mutaatio, ja nyt losangelesilaiset tutkijat raportoivat onnistuneensa siirtämään terveen ihmisen beeta-globiinia koodaavan geenin solumalliin. Tämän jälkeen solut vielä siirrettiin hiireen, joka useiden kuukausien ajan ekspressioi eli tuotti tervettä ihmisen beeta-globiinia. Geeninsiirrossa käytettiin nyt uutta lentiviraalista vektoria aikaisempien retroviraalisten vektoreiden sijaan. Matka geeninsiirtoon ihmiselle on vielä pitkä, mutta se jatkuu. Tämä olisi ihanteellinen, kausaalinen ja kuratiivinen hoito vaikeaan sairauteen.

Robert Paul

Lyhyesti: Sarkoidoosissa lihasheikkoutta ja yleisoireita

Sarkoidoosissa on toki todettu lihasheikkoutta, mutta tuoreessa belgialaisten tutkimuksessa tämä osoittautuu yllättävän tavalliseksi. Aineistossa oli 22 peräkkäistä poliklinikan sarkoidoosipotilasta (7:llä lievin muoto stage I, 6:lla II ja 9:llä III), jotka valittivat väsymystä sekä 21 tervettä verrokkia. Potilailla oli huonommat niin hengityslihas- kuin luurankolihasvoimatkin, rasituskestävyys oli kehnompaa kuten myös yleinen terveydentila. Pisteet ahdistuneisuuden ja masennuksen osalta olivat myös heillä korkeampia. Tulokset terottavat sarkoidoosin yleistaudin luonnetta, pelkkien keuhkojen hoitaminen ja huomioon ottaminen ei siis aina riitä...

Hannu Puolijoki

Klamydia-antibiootti ei estä sepelvaltimotautia

Jo parikymmentä vuotta sitten Pekka Saikun ryhmä havaitsi yhteyden keuhkoklamydiabakteerin ja sepelvaltimotaudin välillä. Melkoinen avaus, sillä sehän herätti ajatuksen sydän- ja verisuonitautien infektioetiologiasta. Vuosien varrella on saatu lukuisia viitteitä ajatuksen tueksi, mutta toki myös päinvastaisia tuloksia. Ne johtivat vähitellen hoitokokeiluihin, joissa testattiin voisiko klamydiaan tehoavalla antibiootilla ehkäistä sepelvaltimotaudin kehittymistä. Alustavat kokeet näyttivät lupaavilta: uudet makrolidit ehkäisivät merkitsevästi sydäninfarkteja. Ne johtivat kolmeen suureen monikansalliseen estohoitotutkimukseen, joiden tulokset ovat juuri valmistuneet. Alkuperäishavainnonkin julkaisseen Lancetin palstoilla tekee nyt John Danes Cambridgestä yhteenvetoa tutkimuksista sydänkohtausten estämisestä antibiooteilla.

Heikki Arvilommi