Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma - uutta byrokratiaa vai mahdollisuus?

Keskustelu sairaaloiden tehtävistä terveydenhuollossa sairaalan ulkopuolella on Suomessa peräisin vähintään parin vuosikymmenen takaa. Tätä tarkoittavia määräyksiä - tosin ei ilmeisesti kovin hyvin toiminnassa noteerattuja - on myös aina ollut erikoissairaanhoitolaissa. Voimassa olevan lain 10 pykälä toteaa sairaanhoitopiirin kuntainliiton tehtäväksi järjestää laissa säädetty erikoissairaanhoito alueellaan. Parissa seuraavassa momentissa on velvoitteita erikoissairaanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta ja tuen antamisesta palveluihin, joita yhden terveyskeskuksen ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa. Maaliskuun alussa tulee voimaan kyseisen pykälän muutos, joka selkiinnyttää entisestään erikoissairaanhoitopiirin vastuuta alueellisena toimijana ja järjestää nämä palvelut yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein.

Taito Pekkarinen

En organisationsplan för hälso- och sjukvårdstjänster - ny byråkrati eller en möjlighet?

Debatten om sjukhusens åligganden inom hälso- och sjukvården och utanför sjukhusen har förts under minst två decennier i Finland. Bestämmelser om detta - uppenbarligen dock inte särskilt uppmärksammade i verksamheten - har också fortlöpande ingått i lagen om specialiserad sjukvård. I den gällande lagen säger 10 pykälä att samkommun för ett sjukvårdsdistrikt har till uppgift att sörja för lagstadgad specialiserad sjukvård inom sitt område. I ett par senare moment talas om skyldigheten att sam-ordna specialsjukvårdens tjänster och stödja service som det inte är ändamålsenligt för en enda hälsocentral att producera. I början av mars träder en ändring av denna paragraf i kraft, vilken ytterligare klargör specialsjukvårdsdistriktets ansvar som regional aktör samt organiserar servicen på basis av enhetliga medicinska och odontologiska grunder.

Taito Pekkarinen

HALOO - vastaako kukaan?

Hoitotakuu tulee voimaan maaliskuun alussa. Lain tulisi turvata kansalaisille hoitoon pääsy tiettyjen kriteerien mukaan. Niin kuin muussakin inhimillisessä toiminnassa, ensikontakti ratkaisee. Kunnissa haasteeseen on valmistauduttu muun muassa rakentamalla uusia puhelinneuvontapalveluja. Osa luottaa omaan terveysneuvontapuhelimeen, osa toimii yhdessä kaupallisen palveluntuottajan kanssa.

Vuokko Järvilehto

Hoitotakuu jakaa näkemykset: Tilapäinen menopiikki vai menojen pysyvä lisäys

Hoitotakuun taloudelliset vaikutukset jakavat terveydenhuollon asiantuntijat kahteen vastakkaiseen leiriin. Toisten mukaan tulossa on kertaluontoinen menopiikki, toisten mielestä menot kasvavat pysyvästi.

Suvi Sariola

Terveyskeskusten valmius hoitotakuuseen kohtuullinen

Noin puolet suomalaisista, 48 % väestöstä, saa jo nyt hoidon tarpeen arvion terveyskeskuksesta kolmen arkipäivän kuluessa, kuten maaliskuun alussa voimaan tuleva hoitotakuu edellyttää, arvioivat johtavat terveyskeskuslääkärit. Välitön yhteys terveyskeskukseen virka-aikana onnistuu jo nyt 62 %:ssa terveyskeskuksista. Ongelmia yhteydensaannissa on ajoittain 34 %:ssa ja jatkuvasti 5 %:ssa terveyskeskuksista. Kuntien valmius hoitotakuuseen kuitenkin vaihtelee vielä huomattavasti.

Suvi Sariola

Helsinki voi hakea säästöjä laitospaikoista ja päivystyksestä

Laitospaikkojen vähentäminen on ensisijainen lähtökohta, kun Helsingin terveyskeskuksen kustannuksia kevennetään, sanoo terveyskeskuksen kehittämisjohtaja Riitta Simoila, joka on myös Helsingin terveydenhuollon kustannuksia selvittäneen Kalleus-hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja.

Suvi Sariola

Lasten osteoporoosin hoito kehittyy

Pitkäaikaissairailla lapsilla esiintyvä luun haurastuminen on ongelma, jonka laajuuteen on havahduttu vasta viime aikoina. Tärkeintä on tunnistaa riskiryhmät ja aloittaa ennaltaehkäisy ja oikea hoito ajoissa, dosentti, lastentautien ja lasten endokrinologian erikoislääkäri Outi Mäkitie sanoo.

Vuokko Järvilehto

Traumaklinikka jatkaa Kittilässä

Viime talven hyvät kokemukset ovat rohkaisseet Lapin sairaanhoitopiiriä jatkamaan kirurgisen poliklinikan toimintaa Kittilän terveyskeskuksessa. Etelän hiihtolomaviikolta alkava erikoissairaanhoidon kirurginen vastaanotto tarjoaa erikoistuville lääkäreille mahdollisuuden perehtyä talviurheilussa sattuvien vammojen hoitoon, ja samalla poliklinikka helpottaa terveyskeskuksen työtä. Kirurgian etäpoliklinikalla työskentelevällä lääkärillä on välitön konsultaatioyhteys Lapin keskussairaalaan.

Maira Palosuo

Elvytysohjeita ei aina noudateta

Elvytykseen tarvitaan uudet, yksinkertaiset, käytännölliset ja tehokkaat ohjeet JAMA:n mukaan. Ensihoitohenkilökunta ei noudattanut koko ajan puhallus-paineluelvytyksen ohjeita antaessaan elvytystä sydänpysähdyspotilaille sairaalan ulkopuolella. Potilas ei saanut painalluksia liki puolessa ajasta, jolloin hänellä oli sydämenpysähdys. Ensihoitohenkilökunta antoi vain 64 painallusta minuutissa, ja painallukset eivät olleet tarpeeksi voimakkaita. Tämä todetaan JAMA:ssa julkaistussa tutkimuksessa, joka tehtiin 2002-2003 Ruotsissa, Englannissa ja Norjassa. Tutkimuksessa oli mukana 176 sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa ollutta potilasta, joilla oli sydämenpysähdys.

Ulla Toikkanen

Traumaklinikka jatkaa Kittilässä

– Traumapoli on tarkoitettu kaikissa Lapin hiihtokseskuksissa sattuvien vammojen arviointia varten, mutta viime talvena Kittilän terveyskeskukseen tulivat pääasiassa Levillä ja Ylläksellä sattuneet tapaturmat. Toiminnan tarkoituksena on käynnistää vammojen erikoissairaanhoidon hoitoketju jo tapahtumapaikalla ja nopeuttaa välitöntä hoitoa vaativien vammojen hoitoon pääsyä, kertoo Lapin keskussairaalan kirurgian klinikan ylilääkäri Hannu Halme.