Heidi Emmeksestä Lääkärilehden toimitusassistentti

Heidi Emmes, 32, aloitti tammikuussa työt Suomen Lääkärilehden toimitusassistenttina. Pietarsaaresta lähteneelle ja Järvenpäähän päätyneelle Emmekselle on ennen Lääkärilehteä kertynyt monipuolisesti työkokemusta, johon kuuluu muun muassa kansainvälistä urheilumarkkinointia Englannissa ja it-alaa Suomessa.

Katja Patronen

Lex-satakunta historiaan

Milloin kunnallinen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon laitos tai tehtävä lain tai sopimuksen nojalla on luovutettu tai siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle, tilannetta on koskenut 1.4.1978 voimaan tullut ns. siirtolaki eli Lex-Satakunta. Tämä lainsäädäntö on tarjonnut turvaa ja menettelytapoja siirtyville viranhaltijoille ja työntekijöille heidän palkkaustaan ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevissa kysymyksissä.

Taisto Rautpalo

Maksan magneettikuvaus

19.11.2004 Helsingin yliopisto

Kirsti Numminen

Toistuvat antibioottikuurit varhaislapsuudessa

19.11.2004 Turun yliopisto

Katri Louhi-Pirkanniemi

Tautimalli Amacr-entsyymin puutokselle

19.11.2004 Oulun yliopisto

Kalle Savolainen

Apoptoosi akuutissa keuhkovauriossa

20.11.2004 Turun yliopisto

Heikki Lukkarinen

Ikääntymisen, kuormituksen ja kollageenien geenivirheiden vaikutukset nivelrikkoon

26.11.2004 Kuopion yliopisto

Tuomo Lapveteläinen

Tupakoinnin ja päihteiden käytön yhteys koulutukseen ja mielenterveyteen nuorilla aikuisilla

26.11.2004 Oulun yliopisto

Kaisa Riala

Nimityksiä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (TYKSLAB) laboratoriohematologiasta vastaavan osastonylilääkärin virkaan dosentti Tarja-Terttu Pelliniemi 1.1.2005 lähtien (hakijoita 3).

Ylimääräinen geenikopio ehkäisee syöpäkasvaimia Downin oireyhtymässä

Kromosomissa 21 sijaitsevan geenin yli-ilmentyminen voi selittää sen, että Downin oireyhtymässä esiintyy tavallista vähemmän kiinteitä kasvaimia. Japanilais-amerikkalainen tutkijaryhmä havaitsi, että DSCR-1-geenin (Down syndrome critical region) koodaama proteiini estää endoteelisolujen migraatiota ja proliferaatiota sekä angiogeneesiä katkaisemalla niitä edistävän signaaliketjun. Sen aikaansaama negatiivinen palautekehä piti endoteelikasvutekijä VEGF:n ja trombiinin indusoiman solukasvun kurissa ja esti hiirillä mm. melanooman etenemisen. Downin oireyhtymässä tämä elimistön oma antiangiogeneettinen mekanismi toimii erityisen tehokkaasti ylimääräisen geenikopion voimalla. Journal of Biological Chemistry -lehdessä julkaistussa artikkelissa (J Biol Chem 2004;48:50537–54) tutkijat toteavat DSCR-1-geenin saattavan avata uusia polkuja myös hoitojen kehittelyssä.