Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan lääkelaitoksen (EMEA) yhteydessä toimiva lääkevalmistekomitea (Committee for Medical Products for Human Use, CHMP) on hyväksynyt tuumorinekroositekijä-alfan estäjän bevasitsumabin (Avastin, Roche) metastasoineen paksusuolen ja rektumin syövän hoitoon.

Terbinafiini ja ihoreaktiot

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) tiedottaa ihon sienilääke terbinafiinista (Lamisil, Novartis) ilmoitetuista yli kehon levinneistä vaikeista lääkeihottumista, jotka muistuttavat mm. antibioottien aiheuttamia ihottumia. Reaktioon liittyy äkillinen kuumeilu, tulirokkoa muistuttava punarakkulainen ihottuma, leukosytoosi ja joskus eosinofilia. Tila voi vaatia sairaalahoitoa ja kortikosteroidit lievittävät oireita nopeasti. Muita ihoreaktioita, kuten urtikaria ja Stevens-Johnson syndrooma, on jo mainittu lääkkeen sivuvaikutuksina tuoteinformaatiossa.

Flavonoidien ja kasvisten muiden polyfenolien merkitys ihmisen terveydelle

Kasvisvoittoista ruokavaliota noudattavat henkilöt elävät keskimääräistä pidempään ja heillä on pienentynyt riski sairastua moniin elintasosairauksiin, kuten sydäntauteihin ja paksusuolisyöpään (1,2). Erot klassisissa riskitekijöissä, kuten seerumin kolesterolissa ja verenpaineessa, eivät kokonaan selitä kasvisvoittoisen ruokavalion etuja. Viime vuosien aikana on tutkittu vilkkaasti kasviksissa esiintyviä polyfenoleja. Näitä fytokemikaaleja ei lueta varsinaisiksi ravintoaineiksi, eivätkä ne ole ihmiselle välttämättömiä kuten vitamiinit. Ne saattavat kuitenkin osittain olla vastuussa niistä hyvistä vaikutuksista, jotka liittyvät kasvisvoittoiseen ruokavalioon.

Iris Erlund

Turvaseksin jälkeen tulee turvasyöminen

Jo Platon totesi, että lääketiede, liikunta ja syöminen muodostavat kokonaisuuden. Hänen mukaansa lääkäri joutuu hoitamaan kokkien ja valmentajien aiheuttamia ongelmia. Onkin totta, että jos pikaruokaloiden kokit eivät ylisyöttäisi meitä ja koulujen liikuntavalmentajat saisivat innostettua meidät liikkumaan, niin lääkäreillä olisi paljon vähemmän vaivoja hoidettavana. Tässä mielessä terveydenhoitojärjestelmä on eri asia kuin sairaudenhoitojärjestelmä. Terveydenhoitojärjestelmä sisältää lääketieteen lisäksi myös aktiivisen liikkumisen ja kohtuullisen syömisen tukemisen. Koska kunnallisvaalien keskusteluissa ei voida puhua tällaisista kokonaisvaltaisista teemoista, niin täytyy toivoa että niihin voitaisiin tarttua niiden jälkeen, kun varsinaisiin toimiin täytyy ryhtyä.

Pekka Himanen

Mammografiaseulonta alentaa rintasyövän sairaalahoidon kustannuksia

Turussa aloitettiin rintasyövän mammografiaseulonta 40-74-vuotiaille naisille vuonna 1987. Tässä tutkimuksessa selvitetään rintasyövän sairaalahoidon kustannuksia vuosilta 1987-98 syövän löytötavan mukaisissa potilasryhmissä.

Lea Kauhava - Pirjo Immonen-Räihä - Ilmo Parvinen - Hans Helenius, Anne Kaljonen - Osmo Räsänen - Liisa Pylkkänen - Pekka J. Klemi

Salmonella- infektioiden epidemiologiaa - tartunnat kotimaasta tai matkatuliaisina

Kliinisen mikrobiologian laboratoriot ovat lähettäneet 1960-luvulta alkaen Kansanterveyslaitoksen suolistobakteriologian laboratorioon kaikki kotimaisista ja suurimman osan ulkomaisista tartunnoista eristetyistä salmonellakannoista.

Aino Kyyhkynen - Maija Korkeila - Anja Siitonen

PBL - ongelmalähtöinen ongelma

Dosentti Kuusen ym. vastineesta Lääkärilehdessä 42/2004 (s. 4023- 24) käy ilmi, että professorit Jorma Paavonen ja Seppo Heinonen sohaisivat muurahaispesää, kun uskalsivat arvostella lääkärien uutta koulutusohjelmaa (SLL 40/2004, s. 3782-3). Hyvin tietäen, että uskovaisten kanssa ei kannata väitellä, haluan silti tuoda esille joitakin henkilökohtaisia kokemuksia.

Leif C. Andersson

Rohto-ohjauksen perusteet kuntoon

Suomen Lääkärilehdessä 39/2004 julkaistiin Lääkeinfo-palstalla (s. 3632) Rohto-keskuksen kannanotto toisen polven psykoosilääkkeiden asemasta vanhuspotilaiden hoidossa. Keskuksen esittämään suositukseen liittyy epäselvyyksiä ja harhaisuutta.

Kristian Wahlbeck

ROHTO-keskus avaa lääkearvioiden laadintaperiaatteita

Kiitämme professori Kristian Wahlbeckia ROHTO-keskuksen ensimmäistä lääkearviota koskevasta kommentista. Professori Wahlbeck arvostelee ROHTO-keskuksen tekemän lääkearvion metodologiaa, erityisesti laadintaprosessin läpinäkyvyyttä, kirjoittajien anonymiteettiä, näytön asteen arviointia sekä kustannusvaikutusten puuttumista.

Taina Mäntyranta

NNT virvoittaa mielen ja kirvoittaa kielen

Lääkärilehden keskustelupalstalla on käyty mielenkiintoista keskustelua siitä, pitääkö kliinisen lääke- tai hoitotutkimuksen tulos esittää absoluuttisena riskin vähenemisenä (ARR; absolute risk reduction) ja siitä laskettuna NNT(number needed to treat)-arvona vai suhteellisena riskin vähenemisenä (RRR; relative risk reduction). Puustinen, Nummenmaa ja Louhiala ovat absoluuttisen riskin vähenemisen kannalla (SLL 37/2004, s. 3389-91), Muhonen sen sijaan suhteellisen riskin vähenemisen kannalla (SLL 40/2004, s. 3779-80). Happonen ja Myllykangas suosittelevat kliinikoille matematiikan opintoja, joiden tavoitteena on prosentin (%; käytetään suhteellisen riskin vähenemisen yksikkönä) ja prosenttiyksikön (%-yksikkö; käytetään absoluuttisen riskin vähenemisen yksikkönä) erottaminen (SLL 39/2004, s. 3659-60).

Matti Korppi