Äkillistä keuhkoputkitulehdusta hoidetaan turhan usein mikrobilääkityksellä

Mikrobilääkkeitä määrättiin Mikstra-terveyskeskuksissa äkillisen keuhkoputkitulehduksen hoitoon edelleen 75 %:lle potilaista, vaikka taudin aiheuttaa yleisimmin virus. Aikuispotilaiden Käypä hoito -suosituksen mukaan antibioottia tarvittaisiin selvästi harvemmin. CRP:n käyttöä diagnostiikassa tulisi lisätä ja mikrobilääkitystä vähentää.

Mikstra-Työryhmä

Klopidogreeli ja vuotoriski

Australian lääkevalvontaviranomainen varoittaa valtimotukosten ehkäisyyn käytetyn klopidogreelin (Plavix, Sanofi-Synthelabo) vuotokomplikaatioista erityisesti yhteiskäytössä muiden antitromboottien kanssa. Australiassa on raportoitu 130 klopidogreelin käyttöön liittynyttä vuototapausta. Puolessa tapauksista mukana oli kaksi tai useampia muita vuotovaaraa lisääviä lääkkeitä (antikoagulantti, trombolyytti tai tulehduskipulääke). Klopidogreeliä oli käytetty yksin 27 tapauksessa ja 27 muussa tapauksessa mukana oli asetyylisalisyylihappo. Potilaista 18 menehtyi. Aikaisemmin julkaistussa MATCH-tutkimuksessa asetyylisalisyylihapon lisääminen klopidogreeliin kaksinkertaisti aivohalvauspotilaiden fataalin vuotovaaran.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Alkoholismiin uusi lääke

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt akamprosaatin (Campral, Forest) alkoholiriippuvuuden hoitoon. Potilaiden tulee olla raittiita hoidon käynnistyessä ja lääkityksen odotetaan tukevan alkoholista vieroitusta. Akamprosaatilla on tehty Euroopassa kolme tutkimusta, joissa tulokset olivat myönteisiä. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa potilailta ei edellytetty raittiutta hoidon käynnistyessä, eivätkä tulokset olleet rohkaisevia. Aineen vaikutusmekanismia ei tarkoin tunneta. Akamprosaatti tulee kilpailemaan lähinnä disulfiraamin ja naltreksonin kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi vuorovaikutteinen palsta verestää kliinisiä taitoja

Lääkärilehden uusi palsta Miten sinä hoitaisit kutsuu lukijoita vuorovaikutukseen. Sarjan tavoitteena on auttaa pitämään yllä kliinisiä taitoja esittelemällä opettavaisia tapauksia eri aloilta. Uutta palstaa vetää sisätautilääkäri, kliininen opettaja Raili Kauppinen Helsingin lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Maria Kuronen

Terveydenhoitoa

Kävelin käsi kotikutoisessa paketissa steriilin sairaala-aulan poikki vastaanottotiskille.

Jukka Relander

Lääkärien ja sairaanhoitajien työn vaatimustekijät ja työuupumus yliopistollisessa sairaalassa

Kansainväliset, mutta myös suomalaiset tutkimukset osoittavat työuupumuksen ja stressin lisääntyneen terveysalalla. Kyselytutkimuksessa vertasimme saman sairaalan lääkärien (n = 99) ja sairaanhoitajien (n = 595) työn vaatimustekijöitä sekä tarkastelimme niiden yhteyttä työuupumusoireisiin.

Kirsi Honkalampi - Aija Koivu - Kaarina Savolainen, Heimo Viinamäki

Nettipotilaita - onko heitä? Kuvaus terveyskeskuksen pyrkimyksestä mahdollistaa sähköinen yhteydenotto

Yleisesti käyttöön omaksuttujen uusien viestimien oletettiin lisäävän myös potilaan ja lääkärin välistä sähköistä asiointia.

Pekka T. Jaatinen - Tuija Liski

Kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin ehkäisy- ja hoito-ohjelman väliraportti valmistunut

Keuhkoahtaumatauti on merkittävä kansanterveysongelma sen korkean esiintyvyyden, suuren potilasmäärän ja suurten hoitokustannusten vuoksi.

Anne Pietinalho - Eva Kontula

Jakautumien teko

Tietokoneen sattumalukugeneraattorilla voidaan synnyttää jakautumia, joiden muoto vastaa käytännössä esiintyviä jakautumia.

Erkki Karjalainen

Vielä alkoholistihoidon priorisoinnista - kalahtiko kalikka?

Puheenvuoromme alkoholin väärinkäyttäjien hoidosta maassamme (SLL 27-29/2004, s. 2728-9) on, kuten toivoimmekin, herättänyt suhteellisen laajan polemiikin. Puolisen tusinaa päivälehteä on kommentoinut näkemyksiämme, minkä lisäksi aihetta on käsitelty ainakin kahdessa Yleisradion ohjelmassa. Saamamme palaute on valtaosaltaan ollut positiivista. Poikkeuksen muodostaa A-klinikkasäätiön ylilääkärin Rauno Mäkelän vastine (SLL 30-32/ 2004, s. 2834-5), jossa hän katsoo meidän päätyneen hämmästyttäviin päätelmiin alkoholiongelman hoidosta ja arvelee, että emme ole lainkaan tutustuneet A-klinikoiden työmäärään. Kollega Mäkelä moittii meidän toimineen negatiivisten asenteiden ja puutteellisten tietojen ohjaamina. Lisäksi hän vielä esittää meidän kadehtivan päihdeongelmaisten hyvää osaa terveydenhuollossa ja kertoo verenpaineensa nousevan ehdottaessamme psykiatrisen asiantuntemuksen lisäämistä A-klinikoiden henkilökunnan rakenteessa.

Tamara Tuuminen Ranan Rimon