78592 osumaa

Oansvarigt att låta barn och ungdomar betala

På 1990-talet genomfördes omfattande indragningar inom mentalvården. Återhämtningen från dessa har gått sakta och det har varit svårt att få igång en ordentlig diskussion om hur man borde gå tillväga för att få vården att fungera bra igen. Metoderna för identifiering av störningar har dock blivit allt bättre. Även behandlingsmetoderna har utvecklats påtagligt både vad de medicinska och de psykosociala metoderna beträffar. Detta har möjliggjort ett mer noggrant val mellan olika behandlingsalternativ utifrån patientens tillstånd och behov.

Johannes Lehtonen

Tukholman maakäräjät veti hätäjarrusta

Voimakas protesti Tukholman sairaanhoidon ankaria säästösuunnitelmia kohtaan sai aikaan tuloksia. Norrtäljen ja Södertäljen sairaalat jatkavat akuuttisairaaloina - ehkä hieman laihtuneina. Maanantaina, päivää ennen budjetin vahvistamista, kävi ilmi, että Tukholman läänin maakäräjät suunnitteli konsultin palkkaamista kahden yliopistosairaalan, Karoliinisen ja Huddingen, yhteen sulauttamista toteuttamaan. Konsulttipalkkion ilmoitettiin olevan 50 miljoonaa kruunua, ja se sai maakäräjäpoliitikot vetämään hätäjarrusta.

Testosteronitutkimuksiin uudet pelisäännöt

Yhdysvaltojen kansallisen akatemian alainen Institute of Medicine (IOM) antoi marraskuussa tarkat ohjeet, miten miehen vaihdevuosiin tarkoitetun testosteronihoidon kliiniset tutkimukset pitäisi toteuttaa. Testosteronia käytetään Yhdysvalloissa enenevästi miehen hypogonadismin oireisiin, joita ovat elinvoimaisuuden heikkeneminen, väsymys, ärtyneisyys, masennus, sukupuolisen halukkuuden ja lihasmassan ja -voiman väheneminen, erektiohäiriöt ja hikoilu.

Maria Kuronen

Harmaat alueet vähenevät valkean aineen taudissa

MS-tauti on krooninen ja invalidisoiva keskushermoston valkean aineen tauti, jonka esiintyvyys Suomessa on maailman korkeimpia. MS-taudissa immuunivälitteinen vaurio kohdistuu keskushermoston myeliiniin, sitä tuottaviin oligodendrosyytteihin ja neuronien aksoneihin. Demyelinaatiopesäkkeet esiintyvät keskushermostossa lähes sattumanvaraisesti ja siitä johtuen MS-taudin kliiniset oireet vaihtelevat huomattavasti. Pesäkkeiden synnyn ajallinen sattumanvaraisuus puolestaan johtaa taudin arvaamattomaan etenemiseen.

Kari Majamaa

Ms-taudin varhainen diagnostiikka

Kliinisesti varma MS-taudin diagnoosi edellyttää vähintään kahta kliinistä oirejaksoa ja hajapesäkkeisesti hermoston alueelta syntyviä löydöksiä. Magneettikuvaus ja selkäydinnestetutkimus ovat tarvittavat perustutkimukset, mutta spesifistä MS-testiä ei ole olemassa eikä diagnoosia voi asettaa pelkän kuvantamislöydöksen perusteella. Taudin diagnosoimiseksi on ehdotettu uusia kriteerejä, joissa painotus on magneettikuvauksen antamassa informaatiossa ja diagnoosin asettamisessa jo ensimmäisen oirejakson jälkeen. Kirjoituksessa käsitellään aivojen magneettikuvauksessa ja selkäydinnestetutkimuksissa todettavien muutosten biologista taustaa ja diagnostista luotettavuutta erityisesti varhaisdiagnostiikan kannalta.

Tuula Pirttilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat