78592 osumaa

Ei potilastulva pohtimalla vähennyt, mutta voisiko sen kestää paremmin?

Eihän se potilastulva siitä mihinkään vähene, vaikka sitä kuinka yhdessä pohditaan, mietti terveyskeskuslääkäri Keijo Koivula neljä vuotta sitten kuullessaan, että Leppävaaran terveysasemalla Espoossa alkaa Tulvanhallinta-projekti. Taas yksi projekti. Tällä kertaa tavoitteena oli löytää keinot, joilla Leppävaaran ja Viherlaakson terveysasemilla Espoossa saataisiin ote hallitsemattomaksi kasvaneesta työtulvasta. Potilaita tuntui tulevan ovista ja ikkunoista, koko henkilökunta oli uupunut ja kokeneet lääkärit alkoivat hakeutua muualle töihin.

Suvi Sariola

Muista vastata Lääkäri 2003 -tutkimukseen!

Lääkäri 2003 -kysely on lähetetty joka toiselle vuosina 1977-2001 valmistuneelle lääkärille. Toistaiseksi kyselyn on palauttanut noin 55 % otokseen kuuluvista, kun vastausprosentiksi tavoitellaan 70:tä. Ensi viikolla kyselyn saavat ne otokseen kuuluvat lääkärit, jotka eivät ole vastaustaan vielä palauttaneet. Kyselyyn vastaaminen on tärkeää, jotta lääkärien koulutuksesta, työoloista ja ammatillisista suunnitelmista saadaan kattava kuva. Lääkäriliitto toteuttaa kyselyn yhteistyössä Kuopion ja Tampereen yliopistojen kanssa.

Geenitestit kliinikon työkaluina

Geneettistä tietoa on aina käytetty apuna perinnölliseksi epäiltyjen tautien diagnostiikassa. Tätä tietoa on saatu sukuanamneesin sekä erilaisten kliinisten löydösten ja tutkimusten avulla. Veriryhmämääritykset, värisokeuden kliininen testaaminen tai seerumin kolesterolimääritys ovat tietyissä tilanteissa selvästi geneettisiä tutkimuksia. Monet metaboliset tutkimukset mittaavat yksiselitteisesti tietyn geenin tuotetta ja siten epäsuorasti kyseisen geenin toimintaa.

Helena Kääriäinen

Geenitestit - miksi, kenelle, miten ja missä?

Yhden geeniparin virheiden aiheuttamissa sairauksissa on geenitesti tarkin diagnostinen menetelmä Se on usein myös nopein, yksinkertaisin ja edullisin. Geenitesti on potilaalle helppo, koska tutkimukseen tarvitaan vain yksi verinäyte ilman esivalmisteluja. Se säästää sekä lääkärin että potilaan ja hänen perheensä aikaa ja vähentää tutkimusten aiheuttamaa rasitusta ja niiden kustannuksia. Geenitestejä käytetään diagnostiikassa selvästi aiempaa enemmän. Haasteena ovat nyt monitekijäiset kansantaudit, joiden syntyyn vaikuttavat sekä perintötekijät että ympäristö ja/tai elintavat. Riskialleelien tunnistamiseen tarvittavat menetelmät ovat jo olemassa.

Arto Orpana - Irma Järvelä

Lyhyesti: Alendronaatti ei lisää lisäkilpirauhashormonin tehoa osteoporoosin hoidossa

Alendronaatti vähentää luuston kalkkikatoa ja lisäkilpirauhashormoni (PTH) puolestaan stimuloi luuston vahvistumista. Vaikka lisäkilpirauhashormoni analogeineen on vasta tulollaan kliiniseen käyttöön osteoporoosin hoidossa, on hyvä jo nyt huomata kaksi laajaa tutkimusta NEJM:issä. Niissä oli hieman eri asetelma, mutta molemmissa satunnaistettiin osteoporoosipotilaat saamaan alendronaattia, PTH:ta tai molempia. Luusto vahvistui parhaiten PTH-ryhmässä ja selvästi huonommin alendronaatti + PTH -yhdistelmäryhmässä. Jollain tavalla alendronaatti siis estää PTH:n luustoa vahvistavaa vaikutusta. Tässä vaiheessa näiden kahden lääkkeen yhdistämistä ei voi suositella.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat