Hoitotakuusäädöksillä alkaa olla kiire

Kansalaisilla on hallituksen periaatepäätöksellä betonoitu lupaus olettaa, että Suomessa toteutetaan 1.1.2005 lukien lainsäädäntöön kirjattu hoitotakuujärjestelmä, joka velvoittaa julkisen vallan huolehtimaan potilaan pääsystä lääkärin hoitoon lakiin kirjattujen enimmäisaikojen puitteissa. Aikarajoista on useimmin keskusteluissa on ollut esillä kolmen koon sääntö: kolme päivää perusterveydenhuollon lääkärille ja kolme viikkoa erikoislääkärin arvioon. Hoito, olipa se luonteeltaan mitä hyvänsä, on saatava 3-6 kuukauden kuluttua lähetteen kirjoittamisesta.

Taito Pekkarinen

Det börjar brådska med förordningarna om vårdgarantin

Medborgarna har på basis av regeringens principbeslut säkerställd rätt att förmoda att ett system med vårdgaranti som förpliktar samhället att sörja för att patienter får läkarvård inom lagstadgade maximitider införs i Finland 1.1.2005. Gällande tidsgränserna har treregeln debatterats mest: tre dygn efter en första vårdkontakt skall patienten få träffa en primärvårdsläkare och för specialistbedömning gäller tre veckor. Behandling bör oavsett sin karaktär ges inom loppet av 3-6 månader räknat från remissdatum.

Taito Pekkarinen

Sähköinen potilaskertomus - tehoa ja tietoturvaa terveydenhuoltoon

Terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit ovat juuri saaneet sosiaali- ja terveysministeriöltä kirjeen, joka koskee valtionavustusta terveydenhuollon tietotekniikkahankkeille. Avustus liittyy kansalliseen terveyshankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on valtakunnallinen sähköinen potilasasiakirja vuoteen 2007 mennessä.

Maria Kuronen

Hus rakentanut ensimmäisenä alueellisen tietojärjestelmän

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri otti tämän vuoden alussa ensimmäisenä käyttöön STM:n strategian mukaisen aluetietojärjestelmän. Mukana on 15 potilas- ja kolme asiakastietojärjestelmää, tiedot yhteensä 700000 asukkaasta.

Maria Kuronen

Työssä haetaan tasapainoa tiedonkulun ja potilaan yksityisyyden välille

Tutkimusprofessori Pekka Ruotsalainen Stakesista vetää potilasasiakirjahankkeen työryhmää, jonka tehtävänä on selvittää miten tietoturva saadaan varmistettua sähköisessä ympäristössä siten, että potilastietojen käsittely on nykyisten lakien mukaista.

Maria Kuronen

Väitöskirja Ménièren taudista Suomessa: Diagnostiikassa tarkentamisen varaa

Ménièren taudin diagnostiikka sekä tutkimus- ja hoitokäytännöt vaihtelevat huomattavasti suomalaisissa sairaaloissa.

Suvi Sariola

Pimekrolimuusivoide peruskorvattavaksi

Atooppisen ihottuman hoidossa käytettävä pimekrolimuusivoide peruskorvataan marraskuun alusta lähtien valtioneuvoston asetuksen nojalla merkittävänä ja kalliina lääkkeenä.

Tuliko terveydenhuollosta pelkkä kuluerä? Sosiaalilääketieteilijöiden seminaarissa puhuttiin rahasta ja terveydestä

Suomalaisten imeväiskuolleisuus on OECD-maiden alhaisimpia. Syöpäkuolleisuus on kaikkein alhaisin. Suomalaiset tupakoivat keskimääräistä harvemmin ja juovat alkoholia vuodessa litran vähemmän kuin OECD-kansalaiset keskimäärin. Muita maita useammin Suomessa kuollaan sydän- ja verisuonitauteihin tai oman käden kautta. Terveydentilamme on siis keskivertoa parempi.

Ulla Järvi

Isot kaupungit aikovat remontoida perusterveyshuoltoaan

Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen oli kutsunut sosiaalilääketieteen yhdistyksen seminaarilaiset kaupungin vieraaksi. Savolaismallisten kohteliaisuuksien lisäksi kaupunginjohtajalla oli kerrottava terveydentutkijoille aikamoinen uutinen: kaupunki aikoo lisätä terveyskeskuslääkäreiden määrä 46 prosenttia!

Ulla Järvi

Erikoismaksuluokassa ohituskaistaa jonon ohi?

Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitoeettisen neuvottelukunnan yleisötilaisuudessa keskusteltiin viime maanantai-iltana herkkävireisestä asiasta: erikoismaksuluokan potilaista. Kysin tilaisuudesta oli sattuman kauppaa tullut mitä ajankohtaisin, sillä Kys on joutunut selvittelemään STM:lle jononpurkurahojensa käyttöä EML-potilaiden hoitamisessa. Paikalla olikin useita kymmeniä kuulijoita ja keskustelijoita.

Ulla Järvi