78592 osumaa

Kerran uretran striktuura - aina striktuura?

Uretran striktuuran operatiivinen korjaus on urologista plastiikkakirurgiaa parhaimmillaan. Näitä leikkauksia tehdään Suomen yliopistosairaaloissa vähän, eikä Pohjoismaissakaan ole yhtään keskusta, joka erottuisi muista tämän alan monipuolisella ja laajalla kokemuksella. Sairaus ei kuitenkaan ole harvinainen. Sitä hoidetaan dilatoinnein, endoskooppisin uretrotomioin ja operatiivisesti. Kahdella ensin mainitulla menetelmällä pystytään saamaan potilas oireettomaksi vaihtelevan mittaisiksi ajanjaksoiksi kerrallaan, jonka jälkeen toimenpide joudutaan uusimaan. Jokaisen residiivin yhteydessä tilanne osoittautuu yleensä hieman edelliskertaista pahemmaksi. Operatiivisen korjauksen riesoina ovat uusintaleikkausta vaativat komplikaatiot ja sairauden suuri uusiutumistaipumus leikkauksenkin jälkeen. Syitä epäonnistumisiin ovat operatöörin kokemattomuus, puutteellinen tekniikka, epäonnistunut toimenpiteen valinta, striktuuran hankala sijainti, muut sairauteen liittyvät tekijät ja striktuuran etiologia.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Keuhkonpienennys erinomainen apu valikoiduille emfyseemapotilaille

Yhdysvalloissa analysoitiin 200 peräkkäisen vuosina 1993-98 molemminpuoliseen keuhkojen tilavuutta pienentävään leikkaukseen tarkoin kriteerein valitun emfyseemapotilaan seurantatiedot. Dyspneapisteytys oli joko sama tai parempi 6 kuukauden kuluttua leikkauksesta 96 %:lla, kolmen vuoden kuluttua 82 %:lla ja vielä viiden vuoden kohdalla 74 %:lla. Fyysisen suorituskyvyn paraneminen oli samaa luokkaa. FEV1-arvo parantui vastaavasti 92 %:lla, 72 %:lla ja 58 %:lla. Tyytyväisyys hoitoon oli hyvä. Kuolleisuus oli 90 päivän kohdalla 4,5 %; viiden vuoden luluttua oli elossa 63 %. Keuhkonsiirto tehtiin 15:lle. Tulokset ovat paremmat kuin useissa lääkehoito- ja muissa selvityksissä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Toistuva depressio altistaa naisia kaulavaltimoiden ateroskleroosille

Amerikkalaisessa naisten terveystutkimuksessa selvitettiin terveiden keski-ikäisten naisten psykiatrinen sairaushistoria ja kaulavaltimoiden subkliininen ateroskleroosi (plakit ja intima-median paksuus) arvioitiin kaikututkimuksella. Kun tunnetut sydänverisuonitautien riskitekijät vakioitiin, olivat kaulavaltimoplakit useita depressioepisodeja sairastaneilla naisilla kaksi kertaa niin yleisiä kuin ei-depressiivisillä. Yhden depression sairastaneilla tai ahdistuneisuushäiriöisillä ei vastaavaa yhteyttä ollut. Toistuva masennus näyttää siis lisäävän valtimokovettumataudin riskiä naisilla, joten tehokkaalla masennusjaksojen estohoidolla voitaisiin ehkä ehkäistä myös ateroskleroosin kehittymistä.

Raimo Kr Salokangas

Geneerisen substituution alkutaival Suomessa ja Ruotsissa

Geneerinen substituutio eli reseptilääkkeen vaihto apteekissa halvimpaan vastaavaan valmisteeseen otettiin käyttöön Ruotsissa puoli vuotta aikaisemmin kuin Suomessa. Alkuvaiheen kokemukset kummastakin maasta osoittavat uudistuksen lähteneen liikkeelle sille asetettujen taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Erityisesti rinnakkaislääkkeiden hintakilpailu on tuottanut huomattaviakin säästöjä. Suomessa säästöjen voidaan ennakoida ainakin alkuvaiheessa nousevan naapurimaata suuremmiksi.

Mareena Paldán, Timo Klaukka

ACE:n esto - uusi hoitomuoto eteisvärinään?

Perinteiset rytmihäiriölääkkeet ovat olleet pettymyksiä eteisvärinän uusimisen ehkäisyssä. Toisekseen niiden käyttö saattaa altistaa potilaan vaarallisille sivuvaikutuksille, jolloin voidaan joutua ojasta allikkoon. Eteisvärinän, kuten muidenkin sairauksien, paras hoito olisi taudin kehittymisen ehkäiseminen. Valitettavasti tähän on harvoin mahdollisuutta. Nyt on kuitenkin kertymässä tietoa, joka viittaa siihen, että ACE:n esto vähentää ainakin vajaatoimintapotilaiden eteisvärinätaipumusta.

Lanneselän välilevytyräpotilaiden sairaalahoidon ja päivärahakustannusten erot sairaanhoitopiireittäin

Lanneselän välilevytyrän sairaalahoidon kustannuksia ja Kelan maksamia työkyvyttömyyspäivärahoja selvitettiin rekistereistä vuosilta 1997-99. Hoitokäytännöissä oli suuria eroja: Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä kuusi potilasta kymmenestä hoidettiin konservatiivisesti, kun taas Lapin, Länsi-Pohjan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä seitsemän potilasta kymmenestä hoidettiin leikkauksella. Keskimääräisten lyhimpien ja pisimpien sairaalahoitojaksojen välillä oli 2,4-kertaiset erot, päivärahavuorokausien määrissä ennen hoitojaksoa 7,6-kertaiset erot ja hoitojakson jälkeen 2,1-kertaiset erot. KYS:n alueen potilaiden kokonaistyökyvyttömyysaika oli keskimäärin puolitoista kuukautta pitempi ja kokonaiskustannukset 1 459 euroa suuremmat kuin OYS:n alueen potilaiden.

Veli Turunen, Arto Vehviläinen, Ilkka Vohlonen, Sakari Savolainen, Heikki Kröger

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat