Tupakkalakiin tiukennuksia Kevytsavuke-nimitys kiellettiin

Suomen tupakkalakia muutettiin kesäkuussa EU:n tupakkatuotedirektiivin täytäntöön panemiseksi.

Anne Ernsten

Pyörtyneen ennuste

Tajuttomuuskohtaus on kuin hetkellinen kuolema. Siksi se herättääkin aina kysymyksen: entä seuraavalla kerralla, herääkö potilas? Pulma on varsin tavallinen: joka kolmaskymmenes sairaalan päivystyskäynti johtuu pyörtymisestä, ja vuosittain miltei yksi sadasta pyörtyy elämänsä ensimmäisen kerran (NEJM 2002;347: 878-85). Kuten odottaa saattaa, potilaan kohtalo riippuu pyörtymisen syystä. Tajunnanmenetys johtuu lopulta joko aivokuoren verenvirtauksen pysähtymisestä yli 8-10 sekunniksi tai aivojen sähkötoiminnan häiriytymisestä. Käytännössä pyörtymisen syyt voidaan jaotella neljään ryhmään: sydänperäisiin, neurologisiin, vasovagaalisiin ja tuntemattomiin. Syy selviää päivystyskäynnillä vain vajaalla puolella potilaista.

Pekka Leinonen

Aivohalvauspotilaiden liuotushoito vaatii koko hoitomallin muuttamista

EU:n viranomaisten päätös hyväksyä liuotushoito muuttaa aivoinfarktipotilaiden hoitokäytännön Euroopassa täysin, toteaa 6. EUSI Stroke Summer Schoolissa Helsingissä aivoinfarktista luennoinut professori Werner Hacke. Hacke on saksalaisen Heidelbergin yliopiston neurologian professori ja neurologian klinikan ylilääkäri ja kuuluisa akuutin aivoinfarktin liuotushoitotutkimuksistaan.

Markku Kaste

Orion Pharman Turun tutkimuskeskukselle lisätilaa

Turun tutkimuskeskuksen laajennus vihittiin käyttöön syyskuun puolessa välissä.

Nuoruuden lähde

Viime toukokuussa 50 biogerontologian johtavaa tutkijaa tuotti julkilausumassaan monelle pettymyksen: ikuisen nuoruuden oikeaa lähdettä ei ole vielä näkyvissä, kartat ovat epäselvät, maasto pimeää ja vaikeakulkuista (1). Elimistöön vuosien aikana kertyvä solu- ja molekyyliromu sairastuttaa lopulta tappavasti. Eläintutkimuksista saattaa kuitenkin pilkistää valoa: energiansaannin vähentäminen on parantanut monien eläinlajien terveyttä ja pidentänyt elinikää (1,2,3). Ihminen on kuitenkin aina näissä kokeissa luovuttanut - päivittäistä ravinnonsaantia pitäisi nimittäin vähentää kolmanneksella jopa vuosikymmenten ajaksi. Elinpäivien laatu on aina lopulta maistunut makeammalta kuin niiden määrä (1). Nyt on tulossa avuksi tieto energiarajoituksen biokemiallisista vaikutuksista. Sen perusteella on jo onnistuttu kehittämään yhdisteitä, jotka saavat aikaan saman vaikutuksen kuin ruoan vähentäminen mutta ilman alituista nälän tunnetta (3).

Pekka Leinonen

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (IV) Sepelvaltimotautikuolleisuuden ja sydäninfarktin kohtaustaajuuden kuntakohtainen tarkastelu Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Tutkimus tarkasteli vakavien sepelvaltimotautikohtausten aiheuttamaa kuolleisuutta ja sydäninfarktin kohtaustaajuutta terveydenhuoltojärjestelmän perusyksikön kunnan muodostamilla pienalueilla sydäninfarktin hoidon porrastuksen mukaan muodostettujen alueitten (I-III) aluetarkastelun rinnalla. Sepelvaltimotautikuolleisuuden ja sydäninfarktin kohtaustaajuuden pieneneminen oli alueellisesti yhtenäistä. Kuntakohtaisessa tarkastelussa tarkasteltavan yksikön pienuus korosti edullisessa kehityksessä näkyvää fluktuoivaa piirrettä. Mielenkiintoisena havaintona voidaan kuitenkin pitää todettuja kohtaustaajuuksien tilastollisesti merkitseviä kuntakohtaisia eroja. Viitettä yksittäisten kuntien erityistason ongelmiin sepelvaltimotaudin hoidon ja prevention kentällä ei todettu.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Eteisvärinän hoito katetriablaatiolla

Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö ja sisätautien päivystyspoliklinikoiden ensiapukäynneillä kahden tavallisimman diagnoosin joukossa. Perinteisen lääkehoidon tarkoituksena on joko eteisvärinän uusiutumisen esto tai ainakin rytmihäiriön saaminen mahdollisimman vähän haittaavaksi. Kun tieto eteisvärinän synnystä ja elektrofysiologiasta on lisääntynyt, on voitu kehittää uusia hoitomuotoja, joista eräät ovat jopa parantavia. Katetriablaatiotekniikoin suoritettavista hoidoista osa kohdistuu eteisvärinän syihin tai sen syntyä laukaiseviin mekanismeihin, osa on oireenmukaista hoitoa. Katetriablaatio ei sovi jokaiselle eteisvärinäpotilaalle, vaan potilaat valitaan huolellisen rytmikardiologisen arvioinnin perusteella.

Hannu Parikka

Tupakointi ja aikuistyypin diabeteksen riski

Suomessa on 180 000 diabeetikkoa, joista tupakoi yhtä moni kuin väestöstä keskimäärin. Tupakointi on diabeetikolle lisäriski, sillä se aiheuttaa samantyyppisiä kohde-elinvaurioita kuin itse sairaus. Tupakointi lisää insuliiniresistenssiä ja aikuistyypin diabetekseen sairastumisen riski on tupakoivilla noin 2,5-kertainen tupakoimattomien riskiin verrattuna. Tupakoinnin ehkäisy ja tupakasta vieroitus on osa diabeteksen perushoitoa. Diabeetikkojen tupakasta vieroitus kannattaa, sillä tupakoiva diabeetikko sairastuu nuorempana ja vakavammin kuin tupakoimaton.

Kristiina Patja

Tarvitaanko hammaslääketieteessä hoitosuosituksia?

Hoitosuosituksia tarvitaan hammaslääketieteessä, mutta valikoidusti ja muistaen, ettei suu ja siihen liittyvät kudokset eli purentaelin ole mikään muusta elimistöstä erillinen alue vaan päinvastoin elin, johon pätevät samat lait kuin elimistöömme yleensä.

Maria Malmström

Sanojen salat - Puheen ja kielen kehityksen neurologista taustaa

Puheen ja kielen kehityksen neurologinen tausta on kehitysiässä muodostuneissa monimutkaisissa hermoverkoissa. Tietyt aivojen osat ovat kehittyneet reagoimaan erikoisesti lajispesifisille äänille ja ymmärrettävälle puheelle. Aivoihin vastaanotetaan, siellä yhdistellään, talletetaan ja vertaillaan aistien välittämää tietoa. Puhuminen ja lukeminen edellyttävät eri keskusten synkronista, hyvin ajastettua yhteistoimintaa. Nykytekniikat ovat avartaneet tietämystämme näistä tapahtumista normaalitilassa ja erilaisissa häiriössä.

Eila Airaksinen