Selvitysmiehet ehdottavat: Yksityislääkärin lähetteellä kela-korvaus myös julkisen sektorin laboratorioista?

Yksityislääkärin lähetteellä julkisen sektorin laboratoriossa tehdyistä tutkimuksista pitäisi maksaa sairausvakuutuskorvausta, kuten yksityissektorillakin tehdyistä tutkimuksista. Nykyinen käytäntö asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan sairausvakuutuskorvausten suhteen, katsovat laboratoriotutkimusten tuottamista, kustannuksia ja korvauksia selvittäneet professori Kale Juva ja valtiotieteen maisteri Eero Linnakko.

Suvi Sariola

Toteutuvatko sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiota koskevat suositukset? EUROASPIRE I- ja EUROASPIRE II-tutkimusten tulokset KYS:ssa hoidetuilla potilailla

Sekundaaripreventiolla on tärkeä sija lääkärien toteuttamassa sepelvaltimotaudin ehkäisytyössä. EUROASPIRE I ja II -tutkimuksissa, jotka tehtiin yhdeksässä Euroopan maassa vuosina 1995-96 ja 1999-2000, kartoitettiin alalla tapahtunutta kehitystä. Suomessa tutkimukset tehtiin KYS:n alueella. Mukana oli ohitusleikkaus-, pallolaajennus- ja sydäninfarkti- sekä muun äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen sairastaneita potilaita. Vaikka seerumin kolesterolipitoisuus saatiin entistä suuremmalla osalla potilaista pienenemään, oli potilaiden elämäntapamuutosten toteutumisessa ja eräiden vaaratekijöiden vähentämisessä edelleen ongelmia.

Kalevi Pyörälä, Seppo Lehto, Heli Koukkunen, Jaana Luukkonen, Mikko Puhakka, Katja Kärkkäinen

Antibioottien asema eturauhastulehduksen hoidossa

Eturauhastulehdus on yleinen sairaus, mutta bakteeriperäisiä tulehduksista on vain noin 10 %. Diagnoosi perustuu ensisijaisesti laboratoriotutkimuksiin, joita tukevat potilaan oireet, kliininen tutkiminen ja kuvantamistutkimukset. Akuutti bakteeriperäinen prostatiitti on rajuoireinen ja vaatii sairaalahoitoa tehokkailla suoneen annettavilla antibiooteilla. Kroonisen bakteeriperäisen prostatiitin ensisijainen hoito ovat suun kautta annettavat antibiootit. Hoitoa tulee jatkaa tarpeeksi pitkään, ainakin 3-4 viikkoa ja toisinaan jopa 3-6 kuukautta.

Olavi Lukkarinen

Selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointi

Selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointia ei voida käsittää irrallisena, muusta hoidosta ja kuntoutuksesta irrallaan olevana asiana. Tämän takia artikkelissa on esitetty selkäpotilaan hoidon ja kuntoutuksen perusperiaatteet, joihin työ- ja toimintakyvyn arviointi niveltyy. Tavoitteena on siirtää selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointia enemmän siihen suuntaan, että arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja potilaan voimavaroja eikä pelkästään työssä selviämistä rajoittavia tekijöitä.

Timo Pohjolainen, Heikki Hurri, Seppo Vainionpää

Sementtisyöpymä - unohdettu tauti

Sementin sisältämän kromin aiheuttama allerginen kosketusihottuma on hyvin tunnettu, mutta sen sijaan sementin emäksisyyden aiheuttama kemiallinen palovamma tunnetaan huonosti. Sementtisyöpymän tärkeimmät provosoivat tekijät ovat sementin emäksisyys, kiinteiden ainesosien aiheuttamat hiertymät ja ihoaltistuksen kesto. Haavaumat ovat luonteeltaan progressiivisia. Tämän vuoksi potilas hakeutuu usein hoitoon myöhässä, eikä syy-yhteyttä osata aina tunnistaa. Syöpymät aiheuttavat paljon kärsimystä potilaalle ja kuluja yhteiskunnalle, minkä vuoksi sementin terveysriskeistä tulisi riittävästi informoida väestöä.

Katja Paakkola, Lassi Pakkala, Kalle Aalto

Päihdeperheiden hoito

Päihdeongelmien yksilöhoito korostaa usein potilaan vajavuuksia ja ammattiauttajan keskeistä roolia, perhekeskeinen hoito taas potilaan, perheen ja muiden läheisten omia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Perheen mukanaolo lisää hoidossa pysymistä ja hoidon tuloksellisuutta. Lääkärin tulee aktiivisesti ehdottaa perheneuvottelua heti hoidon alkuvaiheissa.

Rauno Mäkelä

Lyhyesti: Korvaavatko kannettavat ultraäänilaitteet stetoskoopin?

Sydämen kaikututkimus on tärkein kajoamaton sydämen rakenteiden ja toiminnan tutkimus. Pienet, kannettavat ultraäänilaitteet ovat laitekehityksen tuorein mullistus. Ne mahdollistavat tutkimuksen viemisen vaivatta vaikeasti sairaankin potilaan vierelle. Tutkimuksissa näiden optisten stetoskooppien onkin todettu parantavan selvästi perinteistä kliinistä diagnostiikkaa ensihoito-olosuhteissa, vaikka täydellistä sydämen kaikututkimusta ne eivät vastaa. Joka tapauksessa kannettavat laitteet näyttävät tulevan sydänpotilaita hoitavan kliinikon jokapäiväiseen käyttöön. Ongelmaksi muodostuu riittävä käyttäjien koulutus tutkimuslöydösten tulkintaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Mitä tiedämme lasten sinuiitista?

Bostonissa on tartuttu isoon haasteeseen ja tehty meta-analyysi, jonka tarkoituksena oli selvittää totuus lasten sinuiitin diagnostiikasta, antibioottihoidosta ja tukihoidoista. Satunnaistettuja, lumekontrolloituja hoitotutkimuksia löytyi vain kaksi. Kun kaikki sinuiittidia-gnoosin vuoksi antibioottia saaneet laskettiin yhteen, oireet helpottivat heistä 88 %:lla, lumelääkettä saaneista 60 %:lla. Tukihoitotutkimuksista ei heterogeenisuuden vuoksi päätelmiä voinut tehdä. Diagnoosipuolella meni yhtä huonosti, sillä eri keinot taudin diagnosoimiseksi eivät menneet lainkaan yksiin. Lasten sinuiitista emme siis edelleenkään tiedä juuri mitään.

Marjo Renko

21-trisomia parasta seuloa varhaisraskaudessa

Sikiön 21-trisomian riskin arviointiin käytetään edelleen yleisimmin raskauden keskikolmanneksen alussa tehtävää ns. kaksoisveriseulontaa, jossa riski määritetään äidin verinäytteen koriongonadotropiini- ja alfafetoproteiinipitoisuuksien perusteella. Tämän lisäksi on käyttöön tullut lukuisia muita seulontakeinoja, joiden osuvuus, keskenmenoriski (väärät positiiviset löydökset, jotka johtavat turhiin invasiivisiin ja keskenmenoa aiheuttaviin tutkimuksiin), raskauden keston vaihe, hinta ja muut soveltuvuusominaisuudet vaihtelevat. Näiden menetelmien paremmuusjärjestystä Brittein saarten terveydenhuoltojärjestelmässä ja olosuhteissa arvioitiin ottamalla huomioon erityisesti osuvuus ja testin hinta.

Pertti Kirkinen

Astmaatikon eosinofiilinen tulehdus ei välttämättä merkitse hengitysteiden yliärtyvyyttä

Australialaiset selvittivät 31 stabiililla, keskimäärin 1 000 myyg:n päivittäistä inhalaatiosteroidiannosta (vaihteluväli 100-3 600 myyg/pv) käyttävällä astmapotilaalla (keski-ikä 45 vuotta; naisia 17), kuinka mm. hengitysteiden yliärtyvyys mitattuna histamiini- ja mannitoli-inhalaatioilla sekä ventilaatiofunktioiden aste ovat yhteydessä hengitysteiden limakalvojen tulehduksesta kertoviin merkkiaineisiin, kuten uloshengitysilman typpioksidipitoisuuteen (eNO) tai yskösten tulehdussolujen määriin.

Hannu Puolijoki