Sairaalat selvisivät suuronnettomuudesta hyvin

Pääkaupunkiseudun sairaalat ja pelastushenkilöstö saavat kiitosta Myyrmäen pommi-iskussa loukkaantuneiden mallikelpoisesta hoitamisesta. Potilaat myös saatiin hoitoon niin nopeasti, että aikataulu kestää vertailun kansainvälisestikin ihan mihin tahansa tavoiteaikaan.

Heli Mikkola

Ensimmäinen ilmailulääkäreiden kurssi meneillään Vantaalla

Kolmisenkymmentä lääkäriä, pääasiassa eri erikoisalojen edustajia, opiskelee parhaillaan Ilmailulaitoksen Avia Collegessa Vantaalla 60 oppituntia käsittävällä ilmailulääkärien kurssilla. Se järjestetään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa. Aikaisemmin ilmailulääkärit saivat koulutuksensa ilmavoimissa.

Ulla Toikkanen

Liikkumisresepti puhutti liikuntaväkeä

Liikunta-alan ammattilaiset kokoontuivat viime viikolla Liikuntalääketieteen päiville Helsinkiin pohtimaan äskettäin lanseerattua liikkumisreseptiä.

Maira Palosuo

Dekaani Matti J. Tikkanen pelkää: Yliopistosairaala ajetaan alas lyhytnäköisellä säästämisellä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kuohuu myös sisältäpäin. Säästöpolitiikka huolestuttaa lääkäreitä. Onko HYKS:n tulevaisuus uhattuna, kysyttiin Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan lääkäreille Meilahdessa järjestetyssä seminaarissa.

Suvi Sariola

1,6 miljoonaa lääkepakkausta takaisin apteekkiin vuosittain

Apteekkeihin palautetaan vuosittain karkeasti arvioiden 1,6 miljoonaa lääkepakkausta, sanoo proviisori Sari Jokela.

Hoitaako suuri sairaala paremmin?

Terveydenhuoltojärjestelmän keskeisiä inhimillisiä kysymyksiä on, milloin hoidon keskittäminen suuriin yksiköihin parantaa merkittävästi hoidon lopputulosta. Rinnalla voidaan tietysti kilistellä myös euroja tai dollareita. Suurten sairaaloiden puolesta puhuu otaksuma, että mitä enemmän lääkärit ja sairaalat hoitavat tiettyjä potilaita, sitä paremmin ne sen osaavat. Suuruus ruokkii myös itseään: potilaat hakeutuvat ja heitä lähetetään mielellään osaamiskeskuksiin. Terveydenhuollon rahoittajat ja kuluttajajärjestöt ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa alkaneet suosia suuria sairaaloita juuri niiden oletetun laadun vuoksi. On jo olemassa - tosin luotettavuudeltaan eri tasoisia - tutkimuksia ja katsauksia joidenkin sairauksien hoidon tuloksien ja sairaaloiden koon suhteista, mutta nyt on julkaistu arvovaltaisen (U.S. Institute of Medicine ja National Cancer Policy Board) ja tieteellisesti kriittisen hankkeen systemaattinen katsaus aiheesta (1).

Pekka Leinonen

Lasten lääkäripalvelujen käyttö

Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan lasten lääkärissäkäynnit ovat selvästi lisääntyneet vuosien 1987 ja 1996 välisenä aikana. Käynnit yksityislääkärissä lisääntyivät jyrkästi 1980-luvun lopulla ja vähenivät lähes yhtä nopeasti 1990-luvun alussa, minkä jälkeen ne ovat pysyneet vakaina. Lasten lääkärissäkäynnit eivät ole yhteydessä vanhempien sosiaaliseen asemaan. Kuitenkin yksityislääkärin palveluja käyttävät eniten hyvin koulutettujen sekä keski- ja hyvätuloisten vanhempien lapset. Lapselle hankittu yksityinen sairausvakuutus lisää lääkärissäkäyntien määrää selvästi, ja käynnit vaihtelevat myös alueittain.

Pentti Takala, Timo Klaukka, Ossi Rahkonen

Sydämentahdistinten viat, häiriöt ja vaaratilanteet

Ammattimaisella käyttäjällä ja valmistajalla on velvollisuus ilmoittaa Lääkelaitokselle terveydenhuollon laitteiden ominaisuuksista tai suorituskyvyn muutoksista tai häiriöistä, jotka ovat johtaneet tai olisivat voineet johtaa potilaan vakavaan terveydentilan heikkenemiseen tai kuolemaan. Vuosina 1996-2001 saatiin kaikkiaan 69 vaaratilanneilmoitusta sydämentahdistimista. Teknisestä monimutkaisuudestaan ja vaativista käyttöolosuhteista huolimatta tahdistimet ovat varsin luotettavia ja pieniriskisiä laitteita. Etukäteen suunnitellut tarkistuskäynnit ja niiden yhteydessä tehtävät säädöt ovat yleensä riittäviä tahdistimen toiminnan varmistamiseksi. Vuosittain vain muutaman potilaan tahdistin joudutaan vaihtamaan ennenaikaisesti laitevian vuoksi.

Harri Sievänen

Mitä psyykenlääkkeitä voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana

Psyykenlääkityksen edut ja riskit joudutaan raskauden ja imetyksen aikana harkitsemaan tapaus kerrallaan. Monesti psykiatrisen sairauden uusiutumisen vaara on suurempi ongelma kuin sikiövaurioiden tai imeväiseen kohdistuvien sivuvaikutusten riski. Raskauden ensimmäinen kolmanneksen aikana tulisi välttää lääkkeitä, joilla tiedetään olevan teratogeenisia vaikutuksia. Tämä aiheuttaa ongelmia erityisesti kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Psykoosipotilaan lääkehoitoa joudutaan yleensä jatkamaan. Trisyklisiä ja serotoniini-selektiivisiä masennuslääkkeitä voidaan yleensä käyttää niin raskauden kuin imetyksenkin aikana. Sen sijaan ainakin säännöllisestä bentsodiatsepiinien käytöstä on hyvä pidättäytyä ainakin synnytyksen lähestyessä ja imetysvaiheessa.

Esa Leinonen

Riittävätkö akuutin otiitin oireet ja tärykalvolöydökset oikeaan diagnoosiin pääsemiseen?

Lasten äkillinen välikorvatulehdus on lähes poikkeuksetta ylähengitysteiden virusinfektion komplikaatio, mutta sen erottaminen tavallisesta flunssasta oireiden perusteella on vaikeaa. Useimmat otiittiin yleisesti liitetyt oireet ovat itse asiassa samanaikaisen virusinfektion oireita, jotka eivät ole lainkaan spesifisiä otiitille. Korvakipu on käytännössä ainoa selvästi otiittiin viittaava oire. Merkittävällä osalla otiittilapsista ei kuitenkaan todeta korvakipua, ja toisaalta korvakipua esiintyy yleisesti myös ilman otiittia.

Terho Heikkinen