Kantasolututkimuksen lupaukset ja uhkat vaakakupissa (pääkirjoitus 39/2001)

Kantasolut ilmeisesti menettävät yksilönkehityksen aikana monipuolisuuttaan, joskaan eivät ehkä siinä määrin kuin aiemmin otaksuttiin. Niinpä esimerkiksi aikuisen hermoston kantasolut on saatu muuntumaan verta muodostavien solujen kaltaisiksi; ennen toiseen suuntaan kehittymistä kantasolut käyvät varhaisemmassa erilaistumisvaiheessa (2). Vastaavasti siirtämällä aikuisen solun tuma alkion kantasoluun voidaan räätälöidä tuman luovuttaneelle yksilölle immunologisesti täysin sopiva ja muovailtavissa oleva ”varaosasolulinja”. Siitä voidaan sitten kypsyttää esimerkiksi sairauden hoitoon tarvittavia soluja. Tällainen terapeuttinen kloonaus saattaa olla tarpeen joidenkin elinten kypsien solujen luomisessa, sillä esimerkiksi sydämen tai haiman luonnollisia kantasoluja ei ole vielä löydetty (1). Tumansiirtotekniikan avulla muodostetut kantasolut lisääntyvät aikuisen kantasoluja nopeammin, ja tämä on tärkeää, koska hoidossa tarvitaan yleensä hyvin suuri määrä soluja.

Aluesairaala ja terveyskeskus yhteen Forssan seudulla

Uuden kuntayhtymän johtaja LL Markku Puro puhuu joustavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Kun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista vastaa yksi ja sama organisaatio joko tuottamalla ne itse tai ostamalla muualta, voi päätökset tehdä tarkoituksenmukaisuuden pohjalta: kumpi kannattaa.

Toteutuuko sukupuolten tasa-arvo kardiologiassa?

– Nykyisistä sydänpotilaista puolet on jo naisia, vaikka perinteisesti sepelvaltimotautia on pidetty miesten sairautena, sanoo osastonylilääkäri, kardiologi Sinikka Pohjola-Sintonen Peijaksen sairaalasta. Syyskuun viimeisenä sunnuntaina vietetään Maailman sydänpäivää, ja keskustelua herätetään juuri naisten sydäntaudista ja sen hoidon ongelmista.

Syöpäyhdistys julkaisi Pohjois-Euroopan syöpäatlaksen

Kartastosta käyvät ilmi yleisimpien syöpätyyppien ilmaantuvuus- ja kuolleisuusluvut. Monet syöpätyypit näyttävät esiintyvän lähes säännönmukaisesti kunkin alueen yleisen elämäntyylin ja elintason mukaan. Pohjoismaissa ovat yleisimpiä korkean elintason maille tyypilliset rinta-, eturauhas- ja suolistosyövät sekä ihomelanooma. Venäjällä ja Baltian maissa puolestaan tavallisempia ovat keuhko-, ruokatorvi- ja mahasyövät.

Lääkäriliitolta lausunto lääkekorvaustyöryhmän loppuraportista

– Nykyinen korvausjärjestelmä on monimutkainen ja epätasa-arvoinen. Korvausjärjestelmän uudistamisen keskeiseksi tavoitteeksi tulee ottaa tasapuolisuus ja samanarvoisuus. Korvausten tulee kohdistua nimenomaan suuriin lääkekustannuksiin jättäen tulontasaustehtävät muille järjestelmille, todetaan liiton lausunnossa.

Mitä vikaa kansan terveydessä?

Suomalaisten terveys on viime vuosikymmeninä jatkuvasti parantunut. Elinajan odote on pidentynyt ja sairauksista johtuvat toimintakyvyn rajoitukset ovat vähentyneet. Tänään suomalainen mies elää yli 74-vuotiaaksi ja suomalainen nainen yli 81-vuotiaaksi. Kansanterveyden suotuisa yleiskehitys ilmenee myös ihmisten subjektiivisissa kokemuksissa. Etenkin keski-ikäiset kokevat terveytensä aikaisempaa selvästi paremmaksi.

Jussi Huttunen

Var brister det i folkhälsan?

Finländarnas hälsa har under de senaste decennierna fortgående förbättrats. Den förväntade livslängden har ökat och det förekommer allt mindre begränsningar av funktionsförmågan orsakade av sjukdom. I dag lever den finländske mannen över 74 år och den finländska kvinnan över 81 år. Den allmänt gynnsamma utvecklingen av folkhälsan framgår också av människors subjektiva erfarenheter. I synnerhet personer i medelåldern känner sig nuförtiden betydligt friskare.

Jussi Huttunen

Kantasolututkimuksen lupaukset ja uhkat vaakakupissa

Kantasolut kykenevät lisääntymään jakautumalla, ja oikeissa oloissa ne erilaistuvat kypsiksi toimiviksi soluiksi. Siksi niistä on mahdollista viljellä suuri määrä muovattavaa soluainesta, jolla voidaan kenties korvata sairauksien tuhoamia erilaistuneita soluja. Kantasoluja voidaan eristää monista lähteistä. Niitä löytyy aikuisen ja sikiön kudoksista, mutta monimuotoisimmin pystyvät kypsymään alkion kantasolut. Käyttökelpoisia alkioita saadaan nykyään koeputkihedelmöityksen ylijäämänä. Vajaan viikon ikäisen alkiorakkulan kantasolut voidaan suunnata kehittymään kaikenlaisiksi kypsiksi soluiksi, mutta aikuisen parinkymmenen erilaisen kantasolun mahdollisuudet ovat rajallisemmat. Siksi juuri alkioiden kantasolujen tutkimus on tieteellisesti kiinnostavaa. Samalla tietysti herää keskustelua ihmisalkion käyttöön liittyvistä eettisistä ongelmista (1).

Pekka Leinonen

Aluesairaala ja terveyskeskus yhteen Forssan seudulla: Terveydenhuoltoalueen valtteja ovat joustavuus ja tarkoituksenmukaisuus

Pidettyään vuosia yhtä aluesairaala ja terveyskeskus löivät tämän vuoden alussa virallisesti hynttyyt yhteen Forssan seudulla. Syntyi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, yksi ylijohtaja Jussi Huttusen peräänkuuluttamista terveydenhuoltoalueista.

Suvi Sariola

Yksityissektori purkamaan Helsingin lakkojonoja Suurimmat ostot Mehiläisestä, Pulssista ja Laserista

Helsingin terveysvirasto ostaa eniten toimenpiteitä Mehiläiseltä, turkulaiselta yksityissairaalalta Pulssilta ja sairaala Laserilta purkaessaan ostopalveluilla lääkärilakon aikana kertyneitä jonoja.

Suvi Sariola