76159 osumaa

Uusi virus lasten hengitystieinfektioissa

RS-virus, lasten alahengitystieinfektioiden tärkein aiheuttaja, saa uuden serkun, mikäli hollantilaisen tutkimusryhmän havainto ihmisen metapneumoviruksesta osoittautuu oikeaksi. Tutkijat olivat keränneet 20 vuoden ajalta viruslaboratorioonsa kertyneet 28 tunnistamatonta virusta hengitystieinfektioista. Puolet oli peräisin alle 1-vuotiaista lapsista ja loputkin alle 5-vuotiaista. Potilaiden oireet muistuttivat RS-viruksen aiheuttamia: pneumonioita, bronkioliittia ja ylähengitystieoireita. Virologiset testit ja DNA-analyysit asettivat virukset lähimmäs lintujen pneumovirusta, metapneumovirusten ryhmän ainoaa tunnettua edustajaa. RSV kuluu läheiseen sukuhaaraan.

Heikki Arvilommi

Johtuuko psykiatristen potilaiden suurempi kuolleisuus huonosta hoidosta?

On yleisesti tunnettua, että psykiatristen potilaiden kuolleisuus on suurempaa kuin normaaliväestön. Tämä koskee paitsi itsemurhakuolleisuutta, myös somaattisten sairauksien aiheuttamaa kuolleisuutta. Syyksi tähän on esitetty, että psykiatrisilla potilailla on sairauksia aiheuttavia riskitekijöitä (esim. ylipaino, vähäinen liikunta, tupakointi, epäterveellinen ruokavalio) enemmän kuin normaaliväestössä. Vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, minkälaisen hoidon psykiatriset potilaat saavat somaattisiin sairauksiinsa.

Raimo Kr Salokangas

Lapsuusiän seksuaalinen hyväksikäyttö ja hoidon laiminlyönti johtavat aikuisiässä masennukseen

Tutkimusten mukaan lapsuusiässä koettu seksuaalinen hyväksikäyttö ja hoidon laiminlyönti altistavat aikuisiässä masennukselle. Väestöön kohdistuvassa kaksivaiheisessa kysely- ja haastattelututkimuksessa pyrittiin selvittämään, missä määrin. Lisäksi tarkasteltiin, miten 21-25 vuoden iässä arvioitu intiimin ihmissuhteen laatu vaikutti depression ilmenemiseen 26-30 vuoden iässä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tryptofaanitaso ei ennakoi synnytyksen jälkeistä masennusta

Serotoniinin esiasteen tryptofaanin pitoisuus plasmassa heijastuu aivojen tryptofaani- ja serotoniinipitoisuuteen, joka puolestaan on yhdistetty depressioon. Tutkimusten mukaan plasman tryptofaanipitoisuus pienenee raskauden aikana ja on normaalia pienempi masennuksessa. Tämän on ajateltu voivan selittää synnytyksen jälkeistä masennusta. Tuoreessa tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että loppuraskauden ja lapsivuoteen aikainen alhainen plasman tryptofaanipitoisuus ei ennakoinut välittömästi synnytyksen jälkeisiä depressiivisiä tai ahdistuneisuuden oireita tai depressiota. Synnytyksen jälkeisen masennusherkkyyden syitä täytyykin hakea muualta kuin tryptofaanin vähäisyydestä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Hypomagnesemia ja hypofosfatemia melko yleisiä astmaatikoilla

Saudi-Arabiassa tutkittiin, poikkeavatko kroonista stabiilia astmaa sairastavien seerumin elektrolyyttipitoisuudet viitetasoista ja onko astman hoidolla vaikutusta asiaan. Poikkeavuuksia havaittiin 93 potilaan aineistossa 43 %:lla, valtaosalla (85 %) vain yhdessä pitoisuudessa (Na, K, Mg, Pi tai Ca) mutta 10 %:lla kahdessa ja lopuilla kolmessa. Eniten ilmeni magnesiumin ja fosforin poikkeavuuksia (27 % ja 15 %) ja yllättäen vähiten poikkesivat tavanomaiset natrium ja kalium. Astman hoitojen ja elektrolyyttihäiriöiden välillä ei logistisella mallilla todettu olevan yhteyttä. Taustalla olevat syyt jäivät epäselviksi. Vaikka ilmanala meillä on erilainen kuin saudeilla, voi tästäkin saada vinkkejä.

Hannu Puolijoki

Kardiologian erikoislääkäritilanne – Suomi Euroopan hännänhuippuna! (pääkirjoitus SLL 38/2001)

Sydämen katetroiminen synnynnäisten sydänvikojen ja läppävikojen arvioimiseksi oli aloitettu jo vuosisadan puolivälissä. Sittemmin tämä työ juurtui pysyvästi kardiologian toimenkuvaan. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset tulivat laajaan käyttöön vasta 1980-luvulla ohitusleikkausten yleistyessä. Aluksi niitä tekivät vain röntgenlääkärit – myöhemmin vastuu kuvauksista siirtyi kardiologeille.

Parempi kuolema (pääkirjoitus SLL 38/2001)

Kanadasta vastikään julkaistussa tutkimuksessa (2) eutanasiatoiveen syitä pyrittiin selvittämään mahdollisimman potilaslähtöisesti. Kahdenkeskisessä haastattelussa potilaita pyydettiin kertomaan vapaasti kuolemantoiveestaan ja sen syistä. Haastattelijat vain tarkensivat potilaan sanomaa ja esittivät avoimia kysymyksiä, joihin potilas voi vastata haluamallaan tavalla. Näin haluttiin minimoida haastattelijan ja suunniteltujen kysymysten vaikutus tuloksiin. Tutkitut sairastivat AIDSia tai olivat HIV-positiivisia. Heistä 60 % oli jo päätynyt eutanasiapyyntöön, 30 % harkitsi sitä ja 10 % vastusti avustettua kuolemaa. Vaikka ryhmä oli valikoitu ja pieni, tutkimusta pidettiin merkittävänä, sillä esimerkiksi Hollannissa ennen nykylääkityksiä joka neljäs AIDS-potilaista kuoli eutanasian avulla ja avustetun kuoleman toive on näillä potilailla kymmenen kertaa tavallisempaa kuin muilla.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030