Ihmisen elimien ja kudoksien käyttö lääketieteelliseen tutkimukseen

Laki ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, jäljempänä laki) tuli voimaan 1.9.2001. Lain edellyttämät toimintaluvat oli haettava vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään 1.9.2002. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kuvata uuden lain merkitystä tutkijoille. Laissa tähdennetään, että pääsääntöisesti tutkija tarvitsee aina luvan, kun elimiä ja kudoksia käytetään lääketieteelliseen tutkimukseen. Ensisijaisesti lupa pyydetään potilaalta, jolta elimet tai kudokset on otettu, erityistapauksissa edellytetään myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lupaa. Tämä kirjoitus perustuu pääasiassa lakiin ja hallituksen esitykseen (93/2000).

Heli Tuomola

Robottipölynimurit

Ensimmäiset kotikäyttöön sopivat robottipölynimurit ovat tulleet markkinoille. Elektrolux Trilobite on myynnissä Euroopassa, iRobot Roomba Yhdysvalloissa.

Erkki Karjalainen

Liikenneterveys ja liikenneturvallisuus?

Olen viime kuukausien aikana mielenkiinnolla seurannut sosiaali- ja terveysministeriön asettaman moniammatillisen ajoterveys- ja tiedonkulku -työryhmän lausuntokierrokselle lähetetyn mietinnön (1) aiheuttamia kannanottoja sekä Suomen Lääkärilehdessä että lehdistössä yleensä.

Rainer Fogelholm

Onko viikkoraha oikein laskettu?

Kolmannes kunnista aikoo nostaa veroäyriään. Helsinki maksaa elinvoimattomien kuntien ylläpitoa verosiirroilla. Rahaa riittää julkisiin investointeihin muttei terveydenhuoltoon. Näitä otsikoita riittää. Onko tähän tilaan ajauduttu tarkoituksella vai huomaamatta? Onko suurta erityistietämystä vaativille kapeille erikoisaloille jakautuneen sairaanhoidon kustannuskatteet laskettu oikein? Jatkuuko päiväaikaisen toiminnan rinnalla entistä intensiivisempi päivystystoiminta nykyistä harvemmissa päivystyspisteissä? Onko hinnoittelu laskettu todellisuutta vastaavaksi päiväsajan ja päivystysajan suhteen?

Olli Meretoja

Vaasan sairaanhoitopiiri yhä vailla paikallista sopimusta Kun paikallinen sopiminen mättää...

Vaasan sairaanhoitopiirissä ei olla päästy yksimielisyyteen paikallisesta sopimuksesta, jonka lääkärikunta voisi hyväksyä.

Mika Vehkasaari

Lääkevaihto ja potilasturvallisuus -seminaari Lääkäritalolla: Geneerinen substituutio heikentää hoitomyöntyvyyttä

Lääkäriliitto järjesti yhdessä Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen kanssa toimittajille ja sidosryhmille Lääkevaihto ja potilasturvallisuus -seminaarin, jossa käsiteltiin lääkkeiden geneeristä substituutiota.

Mika Vehkasaari

Edistetään lääketieteen toimittajien ammatillista osaamista Maimu Halosen rahasto perustettu

Lääkäriliitto, Apteekkariliitto ja Lääketietokeskus ovat perustaneet Maimu Halosen rahaston, jonka avulla edistetään ja tuetaan lääketieteen toimittajien ammatillista osaamista ja koulutusta.

Akava valmis neuvottelemaan kattavasta tulopoliittisesta ratkaisusta

Akava on omalta osaltaan valmis aloittamaan tuloneuvottelut. Se edellyttää myös valtiovallalta toimenpiteitä tupon yhteydessä.

Mika Vehkasaari

Sairaanhoitajien kiinnostus muuntokoulutukseen vähäistä

Sairaanhoitajaliitto on selvittänyt jäsentensä halukkuutta kouluttautua lääkäriksi ns. muuntokoulutuksella. Vastanneista 84 % vastasi kieltävästi, halukkaita oli 15 %. Tämä tulos eroaa aiemmin esimerkiksi ministeri Raskin julkisuudessa esittämistä arvioista.

Eläinlääkäriliitto 110 vuoden ikään

Suomen Eläinlääkäriliitto on tullut 110 vuoden ikään. Vuonna 1892 nuoret, vastavalmistuneet eläinlääkärit perustivat oman järjestön, jonka tarkoituksena oli luoda lähempää yhteyttä Suomen eläinlääkäreiden kesken sekä työskennellä kotieläinten terveys- ja sairashoidon edistyttämiseksi maassamme. Tuolloin Suomessa oli alle 30 eläinlääkäriä.

Mika Vehkasaari