Voidaanko urospiraaleja sopivasti pinnoittamalla estää bakteerien kiinnittymistä spiraaliin?

23.8.2002 Tampereen yliopisto

Markku Multanen

Glioosi ja Alzheimerin taudin neuropatologiset muutokset dementoituneilla ja kognitiivi-sesti normaaleilla ikääntyneillä

29.8.2002 Kuopion yliopisto

Margit Overmyer

Synnynnäinen insuliinin liikaerityssairaus Suomessa

30.8.2002 Kuopion yliopisto

Hanna Huopio

Kolmannes sairauspäivärahoista tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin

Päivistä kolmannes korvattiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella, suurimpana yksittäisenä sairausryhmänä selkäsairaudet, ja runsas viidennes mielenterveyden häiriöiden takia. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia korvatut sairauspäivät lisääntyivät hieman, mielenterveyden häiriöistä maksetut korvaukset sen sijaan vähenivät.

Maimu Halosen rahasto perustettu

Hän oli lääketieteen toimittajien järjestäytymisen avainhenkilö ja alan yhdistyksen perustajajäsen vuonna 1987. Uuden yhdistyksen jäsenmäärä nousi kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana 150:een.

Sairaanhoitajien kiinnostus muuntokoulutukseen vähäistä

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Katriina Laaksonen korostaa, että sairaanhoitajien on jo nyt mahdollista kouluttautua lääkäriksi normaalien opintojen kautta.

Kati Myllymäki Maailman Lääkäriliiton presidentiksi

– Tulen keskittymään pro humanitate -teemaan. Tärkeätä on saada mahdollisimman moni lääkäriliitto mukaan yhteistyöhön, sillä lääketieteen tutkimuksen etiikka ja lääkärin etiikka ovat yhteisiä asioita. Myös infektiot, kuten HIV ja malaria, ovat maailmanlaajuisia ongelmia, sanoo Kati Myllymäki, joka on tällä hetkellä STM:n kansallisen terveyshankkeen projektitehtävissä.

Lääketieteen Nobel ohjelmoituneen solukuoleman geneettisen säätelyn tutkijoille

Palkituista vanhin, 75-vuotias Sydney Brenner toimii Kalifornian Berkeleyssa Molecular Sciences Institutessa. Sir John Sulston (60) puolestaan työskentelee Englannissa Sanger Centressä Cambridgessa ja Robert Horvitz (55) Yhdysvalloissa Massachusetts Institute of Technologyssa.

Lääninhallitukset kirkastamassa terveyspoliittista profiiliaan?

On väitetty, että lääninhallitusten merkitys Suomen terveydenhuollossa loppui lähes tyystin 1990-luvun alussa, jolloin valtionosuudet muuttuivat laskentaperusteisiksi ja ne alettiin maksaa suoraan kunnille. Pari vuosikymmentä aiemmin luodut erikoissairaanhoidon ja kansanterveystyön valtakunnallisen 5-vuotissuunnittelujärjestelmän byrokratia ja valtionapujen maksaminen hankepainotteisesti sekä kuntien perusterveydenhuoltoon että sairaanhoitopiireille pitivät huolen siitä, että tekemistä riitti tuolloisissa noin tusinassa lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastossa.

Taito Pekkarinen

Är länsstyrelserna i färd med att förtydliga sin hälsopolitiska profil?

Det har hävdats att länsstyrelsernas betydelse inom Finlands hälso- och sjukvård nästan helt upphörde i början av 1990-talet när statsandelarna omvandlades till beräkning på kalkylmässiga grunder och tilldelades kommunerna direkt. Den byråkrati som uppkom i samband med den riksomfattande femårsplaneringen som organiserades för den specialiserade sjukvården och folkhälsoarbetet samt projektinriktad utbetalning av statsbidrag till såväl kommunernas primärvård som sjukvårdsdistrikten garanterade att det fanns tillräckligt att syssla med i de då cirka ett dussin social- och hälsovårdsavdelningar vid länsstyrelserna.

Taito Pekkarinen