Vanhusten hoivapalveluja kunnille: Mehiläinen ja kunnat neuvottelevat Kiljavan sairaalan käytöstä

Mehiläinen Oy suunnittelee tuottavansa vanhusten hoivapalveluja Kiljavan sairaalassa Nurmijärvellä. Ostajina olisivat ennen kaikkea Keski-Uudenmaan kunnat, jotka päätyivät tarjouskilpailun jälkeen Mehiläiseen etsiessään käyttäjää Nurmijärvellä sijaitsevalle tyhjenevälle sairaalalle.

Suvi Sariola

Ministeriön arvovalta peliin, jotta leikkauksia keskitetään

Lokakuussa astuu voimaan sosiaali- ja terveysministeriön suositus, jonka mukaan tekonivelkirurgiaa ja pallolaajennuksia on tehtävä sairaalassa vähintään 200 toimenpidettä vuodessa. Jos määrä radikaalisti alittuu, toiminta on keskitettävä sairaanhoitopiirissä isompaan yksikköön.

Ulla Järvi

Kardiologian erikoislääkäritilanne - Suomi Euroopan hännänhuippuna!

Kardiologian erikoisala määriteltiin Suomessa noin 40 vuotta sitten, ja järjestelmällinen koulutus sisätautien suppeana erikoisalana aloitettiin 1970-luvulla. Aluksi kardiologin toimenkuvaan kuului lähinnä sydänsairauksien diagnostiikka ja lääkehoito. Mekaanisia hoitotoimenpiteitä ei tehty, ja stetoskooppi oli EKG:n ja thoraxkuvan ohella kardiologin tärkein tekninen apuväline. Taudinmääritys perustui pääosin kliiniseen päättelyyn, ja tuon ajan kardiologit kehittyivät työssään taitaviksi kliinikoiksi.

Jouko Remes

För få specialistläkare inom kardiologi - Finland på jumboplats i Europa!

Specialiteten kardiologi definierades för ungefär 40 år sedan i Finland och en systematisk utbildning som inre medicinsk grenspecialitet inleddes på 1970-talet. Till en början hörde närmast diagnostik och medicinsk behandling av hjärtsjukdomar till kardiologens uppgifter. Inga mekaniska ingrepp utfördes och stetoskopet var jämte EKG och thoraxbilder kardiologens viktigaste tekniska hjälpmedel. Diagnosen grundade sig i huvudsak på klinisk slutledning och den tidens kardiologer utvecklades i sitt arbete till skickliga kliniker.

Jouko Remes

Parempi kuolema

Vilkkaimman eutanasiakeskustelun lähtökohdat ovat olleet filosofisia ja periaatteellisia. Toiset korostavat potilaan autonomiaa viimeisissä itseään koskevissa asioissa, toiset kavahtavat uhkakuvia tappajalääkäreistä elämän pyhyyden häpäisijöinä. Potilaan kuolemantoiveen syitä on tutkittu hämmästyttävän niukasti, ja monet selvityksistä ovat tyytyneet suoraan kysymys-vastaustekniikkaan, jolloin tulokset ovat saattaneet vääristyä kysymysten mukaan. Yllättävää kyllä, sietämättömät kivut ja kärsimykset eivät sittenkään ole olleet peloista suurimpia, ja vaikka joissakin tutkimuksissa kuolemantoiveen taustalla on ollut masentuneisuus, monesti sillä ei ole ollut ollenkaan ilmeistä merkitystä (1).

Pekka Leinonen

Palkkanauhassa uusi sopimus näkyy vasta marraskuussa

- Useimmilla paikkakunnilla on tarkoitus saada uuden lääkärisopimuksen edellyttämät neuvottelut ja palkanlaskenta selväksi ilmeisesti lokakuun puoliväliin mennessä, arvioi Lääkäriliiton lakkopäällikön työtänsä lopetteleva Heikki Pärnänen.

Suvi Sariola

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kattoi lakkokustannuksia myymällä asuntoja

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on kattanut lääkärilakon vaikutusta piirin talouteen myymällä asuntoja. Lakosta aiheutui sairaanhoitopiirille noin 40 miljoonan markan nettokustannukset lähinnä saamatta jääneinä tuloina.

Huumehoitomuistio joutui rajuun ryöpytykseen

Alkoholitutkimussäätiön entinen ja nykyinen tutkimusjohtaja pelkäävät, että Suomessa ollaan äkisti ja rajusti muuttamassa politiikkaa huumeiden ongelmakäyttäjien hoidossa. Valtiotieteen tohtori Klaus Mäkelä ja LKT Kari Poikolainen kritisoivat kovin sanoin huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoitoa kehittäneen työryhmän muistiota, jonka näkemysten pohjalta he pelkäävät muutoksia suunniteltavan.

Suvi Sariola

HUS:ssa päätetään lakon aiheuttaman alijäämän kattamisesta vasta ensi vuonna

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus päättää lääkärilakosta johtuvan alijäämän kattamisesta vasta ensi vuonna vuoden 2001 tilinpäätöksen yhteydessä. Alijäämä tai osa siitä voidaan kattaa jäsenkunnilta perittävällä maksulla.

Käyvätkö yksityinen ja julkinen hoito samalla kukkarolla?

- Niukkojen veromarkkojen priorisointi tulee merkitsemään yhä uusien sairaanhoidon toimenpiteiden siirtämistä kansalaisten kukkarolle. Korvatulehdusten jälkitarkastukset, näppyläkirurgia, silmien taittovikojen arviointi ja terveiden naisten gynekologiset vuosikontrollit eivät kuntien antamalla rahalla mahdu päivystävän akuuttisairaalan palveluvalikoimaan! katsoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén.

Ulla Järvi