Miten tuleva lääkäri oppii kädentaidot? Rahapula vaivaa paisuvia tiedekuntia

Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa on aloittanut peräti 550 uutta opiskelijaa, eli 70 viime syksyä enemmän.

Ulla Järvi

ASA:n vaikutusta lapsettomuuteen ja raskaustoksemiaan selvitetään

Suomessa alkaneessa monikeskustutkimuksessa selvitetään asetyylisalisyylihapon vaikutusta raskaustoksemian ehkäisyssä ja lapsettomuuden hoidossa. Kuopion, Oulun ja Tampereen yliopistollisissa keskussairaaloissa tehtävään tutkimukseen pyritään saamaan mukaan yhteensä 10 000 naista, jotka tulevat koeputkihedelmöitykseen.

Suvi Sariola

Oppisopimus avuksi EU:n ulkopuolella opiskelleille lääkäreille

EU:n ulkopuolista maista Suomeen tulleiden lääkärien työmahdollisuuksia on ryhdytty tukemaan erityisen kurssin ja oppisopimusjärjestelyjen avulla. Ensimmäisen, vuosi sitten järjestetyn Lääkäriksi Suomeen -kurssin 20 osanottajasta yli puolet on jo saanut toimiluvan ja lääkärinsijaisuuden Suomesta. Kolmas vastaava kurssi alkoi Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa maanantaina.

Heli Mikkola

Sepelvaltimotautikuolleisuuden, kohtausten ilmaantuvuuden ja kohtausten tappavuuden yhteys sosioekonomiseen asemaan Suomessa vuosina 1983-1992 FINMONICAn infarktirekisteritutkimus

FINMONICAn infarktirekisteritutkimuksessa vuosina 1983-1992 alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien sepelvaltimotautikuolleisuus oli 2-3 kertaa niin suuri kuin ylimpien sosioekonomisten ryhmien. Selityksenä näytti olevan yhtä lailla kohtausten suurempi ilmaantuvuus ja suurempi tappavuus. Tehokkaaksi tunnettuja hoitoja käytettiin matalan sosiaaliryhmän potilaille jonkin verran vähemmän kuin korkeassa asemassa oleville. Ainakin teoriassa heikkoon sosiaaliseen asemaan liittyvän ylikuolleisuuden poistaminen voisi puolittaa sepelvaltimotautikuolleisuuden Suomessa.

Veikko Salomaa, Matti Niemelä, Heikki Miettinen, Matti Ketonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Koskinen, Markku Mähönen, Seppo Lehto, Tapio Vuorenmaa, Pertti Palomäki, Harri Mustaniemi, Esko Kaarsalo, Matti Arstila, Jorma Torppa, Kari Kuulasmaa, Pekka Puska, Kalevi Pyörälä, Jaakko Tuomilehto

Gemsitabiini syövän hoidossa - askel tulevaisuuteen?

Gemsitabiini on yksi 1990-luvulla syövän hoitoon tulleista lupaavista solunsalpaajista. Erityisen mielenkiintoista on sen teho levinneessä virtsarakkosyövässä, haimasyövässä ja ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä, joissa perinteisten solusalpaajien teho yksittäisaineena on vaatimaton. Myös rintasyövän sekä lymfoomien hoidossa gemsitabiinilla on ollut tehoa. Omilla potilaillamme gemsitabiini on ollut yleensä hyvin siedetty ja lievittänyt tehokkaasti oireita. Sivuvaikutukset muistuttavat solunsalpaajien yleisiä sivuvaikutuksia, mutta hiustenlähtö on harvinaista. Suomessa gemsitabiini on rekisteröity ei-pienisoluisen keuhkosyövän, virtsarakkosyövän ja haimasyövän hoitoon.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Tuula Lehtinen

Tromboplastiiniaika INR-yksiköissä

Tromboplastiiniajan määrityksessä siirrytään maailmanlaajuisesti INR-yksikön käyttöön ja yhteneviin hoitosuosituksiin suun kautta annettavassa antikoagulanttihoidossa. Suomessa uuteen käytäntöön on siirrytty vajaa vuosi sitten. Toistaiseksi on kansainvälisesti ollut käytössä kaksi mittausmenetelmää, joista toisella saadaan keskimäärin 0,4 INR-yksikköä korkeampi tulostaso. Mittausmenetelmät tulisi yhdenmukaistaa tulosten ja hoitosuositusten mukaisiksi.

Juha Horsti

Ongelmana korvan soiminen

Tinnituksesta kärsivän potilaan tulo vastaanotolle hakemaan apua oireeseensa osoittaa hänen olevan erittäin huolestunut. Lääkärin on tällöin tavallistakin huolellisemmin paneuduttava oireen tutkimiseen ja selittämiseen potilaalle. Jos tällöin saavutetaan potilaan luottamus, ei tinnituksesta tarvitse tulla ylipääsemätöntä ongelmaa, vaikkei sitä kokonaan saataisikaan poistetuksi.

Eero Aantaa

Atrofisen gastriitin toteaminen verinäytteestä

Verinäytteestä määritettävien seerumin pepsinogeeni I (SPGI) ja gastriini-17 (SG-17) -pitoisuuksien sekä Helicobacter pylorin vasta-ainetason perusteella voidaan päätellä sairastaako potilas gastriittia, onko gastriitti atrofinen ja missä osassa mahalaukkua muutokset ovat. Testi antaa mahdollisuuden löytää verikokeen avulla ne potilaat, joilla mahalaukun syövän tai haavan riski on merkittävästi lisääntynyt ja jotka siksi on ohjattava välittömään mahalaukun tähystystutkimukseen.

Pentti Sipponen, Matti Härkönen, Arto Alanko

Lyhyesti: Paksusuolisyövän seulonta - mikään ei riitä

Yhdysvalloissa Veterans Affairs -järjestössä testattiin yli 2 800 oireetonta henkilöä (ikä 50 - 75 v) paksusuolisyövän suhteen. Tutkittavilta saatiin kolmen perättäisen päivän ulostenäytteet piiloveren määrittämistä varten ja kaikille tehtiin lisäksi kolonoskopia, jonka alkupään tutkimus määriteltiin sigmoideoskopiaksi. Yli 700 tutkitulla oli yli 1 cm:n tubulaarinen adenooma ja 233:lla oli edennyt neoplasia (> 1 cm:n adenooma, villöösi adenooma., dysplasia tai karsinooma). Piiloveritutkimus oli positiivinen vain 24 %:lla edennyttä neoplasiaa sairastavista. Jos piiloverta todettiin, oli neoplasiaiski noin 3,5-kertainen negatiiviseen tulokseen verrattuna (95 %:n luottamusväli 2,8-4,4). Sigmoideoskopialla todettiin 70 % neoplasioista ja sigmoideoskopialla ja piiloveritutkimuksella 76 %.

Robert Paul

Lyhyesti: RS-virus huijaa valkosoluja matkimalla kemokiinia

RS-viruksen G-glykoproteiinista on löydetty alue, joka muistuttaa CX3C-kemokiinia ja mahdollistaa proteiinin sitoutumisen kemokiinin reseptoriin. CX3C kuuluu kemokiiniperheeseen, jonka yhtenä tärkeänä tehtävänä on säädellä soluliikennettä tulehduspaikalle. RS-virus pystyy ilmeisesti häiritsemään solujen kulkusuunnan kannalta keskeistä kemokiini-gradienttia. Seurauksena voi olla valkosolujen hakeutuminen väärään paikkaan ja viruksen säästyminen immuunihyökkäykseltä. Ilmiö on jälleen yksi lisä mikrobien uskomattoman monipuoliseen huijausmenetelmien arsenaaliin.

Matti Viljanen