76159 osumaa

Haittahavaintoja insuliiniherkistäjistä

Britannian lääkevalvontaviranomainen (Medicines Control Agency, MCA) on julkaissut yhteenvedon sille raportoiduista kahden insuliiniherkistäjän käyttöön liittyneistä haittavaikutuksista. Rosiglitatsoni sai myyntiluvan EU-maissa heinäkuussa 2000 ja pioglitatsoni lokakuussa 2000. Edellisestä on kirjoitettu Britanniassa 148000 reseptiä ja haittavaikutusilmoituksia on tullut 249. Pioglitatsonista on kirjoitettu vain 16000 reseptiä ja haittavaikutusilmoituksia on saatu 17.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lisääkö parasetamoli sairastumista astmaan?

Noin 140 000 henkilöä 22 maasta on osallistunut Euroopan yhteisön hengityselinsairauksien seurantatutkimukseen. Heinänuhan esiintymisessä havaittiin nelinkertaisia, astmassa kuusinkertaisia ja hengitysvaikeuksissa kahdeksankertaisia eroja eri maiden kesken. Astmaa todettiin eniten Britanniassa, Irlannissa, Australiassa, Uudessa Seelannissa ja Yhdysvalloissa ja vähiten Islannissa, Norjassa, Espanjassa, Saksassa, Italiassa ja entisissä Varsovan liiton maissa. Parasetamolin käyttö näytti olevan yhteydessä hengitysvaikeuksien esiintyvyyteen. Astmaa ja allergisia oireita esiintyi eniten maissa, joissa vuotuinen henkilöä kohti laskettu parasetamolin käyttö oli yli 20 mg. Näissä enimmäkseen englantia puhuvissa maissa parasetamolia käytetään tunnetusti eniten. Tutkijat olettavatkin, että kysymyksessä on nk. anglofoninen vaikutus eikä yhteys parasetamoliin ole välttämättä todellinen, mutta löydös vaatii lisätutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Asiakashallintajärjestelmän vaikutukset terveydenhuollon henkilöstön työhön

Turun kauppakorkeakoulu arvioi vuonna 2000 Turun terveystoimen Primus-hanketta, jonka keskeinen osa oli Pegasos-potilastietojärjestelmän käyttöönotto. Hankkeessa otettiin käyttöön Pegasos-järjestelmä koko Turun kaupungin terveystoimessa ja sen lisäksi mm. rakennettiin perustietoliikenneverkko, jonka varassa järjestelmä toimii.

Reima Suomi, Jarmo Tähkäpää, Johanna Holm

Hoidon tarve ja sen kehitysnäkymät Uudellamaalla ja koko Suomessa

UHOTA (Uudenmaan väestön hoidon tarpeen arviointi 1997-2010) -hankkeen tarkoituksena oli tukea terveyspalvelujen suunnittelua tuottamalla käytettävissä olevista tietolähteistä osoittimia, joiden avulla voidaan arvioida hoidon tarvetta ja sen kehitysnäkymiä Uudenmaan väestössä. Tarkoituksena oli myös kehittää hoidon tarpeen alueellisen arvioinnin malli.

Riitta Luoto, Marjo Laine, Seppo Koskinen, Tuija Martelin, Antti Reunanen, Pirkko Alha, Arpo Aromaa

Rikosromaani lääketeollisuudesta

Kesälomalla luen rikosromaaneja. Niiden monien vuosien aikana, jolloin niitä olen lukenut, on romaanien sisältö muuttunut yksittäisten ihmisten tekemien murhien selvittelystä yhteiskunnallisesti suuntautuneisiin kirjoihin: todellinen syyllisyys ei ole enää henkilöön sidottu eikä paha saa palkkaansa. Koska kesälomakirjojen valinta on satunnaista - kirjallisuutta seuraavan ystävän avulla tosin - en tätä ilmiötä halua oman kokemukseni ulkopuolelle yleistää. Mutta suojatussa ympäristössä elävälle avaavat rikosromaanit ikkunan toisenlaiseen maailmaan.

Elina Hemminki

Vilkaisu: Urheilun dopingaineluettelo päivitetty

Suomen Antidopingtoimikunta (ADT) on päivittänyt Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa -listat, jotka perustuvat Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) ja Maailman Antidoping Neuvoston (WADA) 1.9.2001 julkaisemaan listaan urheilussa kielletyistä lääkeaineista ja menetelmistä. Joissakin lajeissa kansainvälisen lajiliiton säännöt poikkeavat KOK:n säänöistä. Kansainvälisen lajiliiton säännöt ovat juridisesti urheilijoita sitovia.

Sädehoidon alkuajat Suomessa

Ensimmäiset röntgenhoidoista julkaistut kuvaukset ovat vuodelta 1903. Tällöin röntgeniä käytettiin mm. syövän, ihotuberkuloosin ja lupuksen eli ihohukan hoidossa. 1910-luvulla Suomessa oltiin kuitenkin kiinnostuneempia radium- kuin röntgenhoidoista ja ensimmäinen radiumhoito annettiin kohtusyöpäpotilaalle yksityissairaalassa Helsingissä vuonna 1913. Eräänlainen virstanpylväs saavutettiin vuonna 1936, jolloin perustettiin sekä Helsingin yleisen sairaalan sädehoito-osasto että Suomen Syöpäyhdistys.

Lars R. Holsti

Ranskalainen mysteeri

Niin kuin hyvin tiedetään, on lääkäri kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas. Erinomaisen työtaistelunkin lääkärikunta kävi. Sehän heilutteli koko Suomen tupo-rakenteita ja poliitikkojen kesärauhaa, ja sen sitä paitsi voittivat molemmat osapuolet. Mutta mihin päästiin pääasiassa eli julkisen terveydenhuollon tilassa? Ehkäpä tässä sallitaan lääkärisubjektiivinen kannanotto kaikkien muitten alojen tietäjien, akateemisten johtajien ja asiantuntijoitten jälkeen.

Outi Aikio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030