Ajankohtaista lääkintäoikeudesta: Korvaako laki stetoskoopin?

Tieto oikeudellisista kysymyksistä ei ole vielä läheskään riittävää. Lääketieteen ja oikeustieteen yhteistyö sekä vuoropuhelu on tärkeää lainsäädännön, koulutuksen ja käytännön tasoilla. Sekä lääkärin että juristin on syytä tuntea oikeudellisia perusasioita, jotka liittyvät terveydenhuollon eri alueisiin. Valokeilassa on nimenomaan potilas.

Merja Koivuniemi

Voiko geenin patentoida?

Ihminen ei voi olla omistusoikeuden kohteena, mutta voidaanko ihmisen ainesosia, mukaan lukien geenejä, patentoida? Tähän epäinhimilliseen kysymykseen on ollut pakko vastata ihmisen geenien ja ennen pitkää koko genomin tullessa selvitetyksi. Alan lainsäädäntö on uudistunut sekä kansallisella että EU-tasolla. Jo aiemmin alkaneena trendinä ns. henkisen pääoman - yksinkertaisimmillaan patentti- ja tavaramerkkisalkun - osuus yhtiöiden arvosta on jatkuvasti lisääntynyt. Myös biolääketieteen tutkijoiden on syytä tuntea biolääketieteellisten keksintöjen suojaamisedellytykset ja hyödyntämismahdollisuudet.

Riina-Riitta Helminen, Antti Heikinheimo

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito - fuusio, yhteistoiminta vai kilpailu?

Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto eroavat keskenään hallinnollisesti, vaikka ne ovat saman hoitojärjestelmän osia ja palvelevat samoja asiakkaita. Usein ne jopa toteuttavat toistensa tehtäviä. Kirjoittaja tarkastelee yhteistyön mahdollisuuksia historiallisen ja hallinnollisen kehityksen näkökulmasta ja ehdottaa hallintomallia, joka turvaisi pientenkin sairaanhoitopiirien asukkaille pääsyn korkeatasoiseen erikoissairaanhoitoon.

Aki Linden

Virheellinen endoproteesi potilasvahinkona

Potilasvahinkolain 2 pykälä:n 1 momentin mukaan potilasvahinkona korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai välineen viasta. Sairaanhoitolaitetta tai -välinettä käytetään terveydenhuollon toimintayksikön tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta potilaan hoidossa. Sen sijaan potilaaseen pysyväisluonteisesti asennetut implantit tai potilaan omaan käyttöönsä hankkimat terveysvaikutteiset tuotteet eivät ole potilasvahinkolaissa tarkoitettuja sairaanhoitovälineitä tai -laitteita. Ne, kuten sairaanhoitolaitteet ja -välineet, voivat kuitenkin olla sellaisia tavaroita, joita koskevat tuotevastuulain (L 694/1990) säännökset.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lääketieteen olemus

Sanakirjoista löytyy määritelmiä lääketieteelle, mutta ne eivät onnistu kovin hyvin kuvaamaan sitä tieteen ja käytännön yhdistelmää, jota lääketieteeksi kutsumme. Voiko lääketiede ylipäänsä olla tiedettä tai tieteellistä? Ja jos se on tiedettä, mitä tieteellä silloin tarkoitetaan? Raimo Puustinen ehdottaa seuraavassa omaperäistä uutta ratkaisua. Risto Pelkonen, Hannu Sariola ja Pekka Louhiala kommentoivat.

Raimo Puustinen

Lääkäreistäkö tiedemiehiä?

Lääketieteen tutkimuskohteena on ihminen, joka hakeutuu lääkärin vastaanotolle hakemaan vastausta ja apua johonkin häntä vaivaamaan ongelmaan...Lääketiedettä on harjoitettu vuosituhansia ennen nykyisten erityistieteiden syntyä.

Risto Pelkonen

Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä

Lääketiede on tiimityötä. Yksi osaa sitä, toinen tätä. Ilman eri erikoisaloja ja erilaisia työtapoja vastaanotolla potilaan kohtaavalla lääkärillä olisi aika orpo olo.

Hannu Sariola

Medisiina ja lääkeTIEDE

Puurot ja vellit alkavat kuitenkin mennä sekaisin, kun sanotaan, että lääketieteen tutkimuskohteena on ihminen, joka hakeutuu lääkärin vastaanotolle .... Tietenkin lääkäri tutkii potilaansa, mutta tämä tutkimus ei ole sama asia kuin tieteellinen tutkimus.

Pekka Louhiala

CP terveyden sähköisen kaupan käytäntöjen suunnannäyttäjänä

Euroopan lääkäreiden pysyvän komitean (CP) puheenjohtaja Markku Äärimaa asetti komitean kuluvan vuoden tavoitteeksi tutkia terveyspalvelujen sähköisen kaupan tilannetta Euroopassa ja laatia sitten lääkärikunnalle suositukset telelääketieteessä noudatettavista pelisäännöistä. Koska ongelmia ei ole kyetty toistaiseksi ratkaisemaan direktiiveillä, CP:lle on nyt avautunut loistava tilaisuus vaikuttaa alan tulevaan kehitykseen laajentumisen edessä olevassa Euroopan Unionissa.

Mia Mäkinen

Evidenssi ja humanismi

Näyttöön perustuvaa lääketiedettä (EBM) tulee nykyään joka tuutista, ja välillä tuntuu, että muuta ei ole enää olemassakaan. Päivänselvää on kuitenkin, että EBM on vain työkalu, eikä lääkärin työn varsinainen olemus ole koskaan ilmaistavissa sen käsitteistön puitteissa. Mikään määrä satunnaistettuja kaksoissokkokokeita ei tätä asiaa muuksi muuta. Hyvä siis, että tästäkin asiasta kirjoitetaan kirjoja.

Pekka Louhiala