76146 osumaa

Ensihoidon erityispätevyys perustettu

Suomen Lääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan 22.2.2001 perustaa ensihoidon erityispätevyyden. Erityispätevyyden tarvetta perustellaan sillä, että lääketieteen perusopetuksen ja erikoistumisen aikainen koulutus ei anna riittäviä valmiuksia ensihoitotehtävien ja -tilanteiden menestykselliseen hoitamiseen. Erityispätevyystoimikunta voi hakemuksesta esittää kolmen vuoden siirtymäaikana ensihoidon erityispätevyyttä tietyille erikoislääkäreille.

Per Rosenberg, Tom Silfvast

Pääkirjoitus (SLL 17/2001): Kipulääke vaihtuu – hyötyykö potilas?

Viime vuosina kipulääkityksen valinnasta käytyä keskustelua on hallinnut maha-suolikanavaan kohdistuvien vakavien sivuvaikutusten vaara. Tämä on ollut osasyy melko turvalliseksi arvioidun ibuprofeenin myynnin kasvuun. Vastaavasti välillä merkittävässä asemassa ollut ketoprofeeni, jonka aiheuttamat riskit on arvioitu suuriksi, on menettänyt osuuttaan. Kaikkein turvallisimpien vaihtoehtojen, parasetamolin ja opiaattijohdosten, myyntiin keskustelulla ei kuitenkaan ole ollut juuri mitään vaikutusta. Kivun hoidon kannalta parasetamoli olisi kuitenkin useimmissa tapauksissa aivan kelvollinen – samalla halpa – vaihtoehto. Muualla parasetamolia käytetään jopa moninkertaisesti enemmän, ja monet kansainväliset suositukset korostavat sen ensisijaisuutta esimerkiksi nivelrikkopotilailla. Vain harvoin tulehduskipulääkkeiden anti-inflammatorisella vaikutuksella on merkitystä, kroonisissa reumataudeissa sitä on jopa pidetty haitallisena. Tramadolin myynti on kohtalaisesti lisääntynyt, mutta se on pääasiassa korvannut huonon turvallisuusmarginaalin omaavan dekstropropoksifeenin.

Pääkirjoitus (SLL 17/2001): Neuvottelut junnaavat, missä vika?

Tupojärjestelmän mielekkyydestä voidaan olla monta mieltä, mutta järjestelmän tuhoaminen ei kuulu lääkärilakon tavoitteisiin. Eräänä syynä jämähtäneeseen tilanteeseen on väite, jonka mukaan lääkäreille on mahdotonta tarjota mitään enempää kuin tuposopimuksen osapuolille. Tällaisen väitteen esittäjä ei todellisuudessa usko tupon sopimusluonteeseen. Mikä tahansa sopimus sitoo sen allekirjoittajia, eikä muita. Akava jäi/jätettiin sopimuksen ulkopuolelle, eikä keskusjärjestö tai Lääkäriliitto ole siihen sitoutunut. Haluavatko edellä mainitun väitteen esittäjät ilmoittaa, että työntekijät ja työnantaja eivät todellisuudessa voi keskenään sopia työsuhteista, vaan heidän on alistuttava ulkopuolisten päätöksiin?

Lääkäriliiton lakko saa Sosiaalityöntekijäin liiton tuen

– Mikäli julkisen sektorin palveluja halutaan kehittää, on huolehdittava myös osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman halukkuudesta tehdä työtä julkisissa palveluissa. Kyse on koulutettujen ryhmien palkkauksesta ja työskentelyolosuhteista. Lääkäriliitto testaa nyt lakollaan julkisen sektorin kehittämisen poliittisen tahdon ja tekee siinä työtä kaikkien julkisella sektorilla työtä tekevien puolesta, totesi Sosiaalityöntekijäin liiton puheenjohtaja Eila Malmström liittonsa valtuuston kokouksessa Helsingissä.

NLY:n valtuuskunta: KT välttelee rakentavia neuvotteluja

– Lääkärilakko on jatkunut jo kuusi viikkoa, eikä KT ole osoittanut minkäänlaista kiinnostusta saada lakkoa loppumaan. Sen sijaan KT on ottanut esille vuorotyön välttääkseen keskustelua todellisista ongelmista. Pitkittyessään lakko kasvattaa jo entisestään pitkiä potilasjonoja ja aiheuttaa satojen miljoonien markkojen menetyksiä kunnille, todetaan NLY:n valtuuskunnan julkilausumassa. NLY:n valtuuskunta toteaa, että KT on toiminnallaan saattamassa julkisen terveydenhuoltojärjestelmän entistä syvempään kriisiin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030