76146 osumaa

International Conference on Health and Communication Terveyden ja vuorovaikutuksen arviointia opiskelemassa

Neljäs kansainvälinen terveyden ja vuorovaikutuksen välisiä suhteita käsittelevä kongressi pidettiin Barcelonassa Espanjassa 20.-22.9.2000. Monipuolinen ja kiinnostava ohjelma sisälsi potilaan ja lääkärin välisen vuorovaikutuksen tutkimusta, arviointia, opettamista sekä käyttöä terveysvalistuksessa ja pitkäaikaissairaiden hoidossa. Työpajoissa esiteltiin erityisesti erilaisia opetuskokeiluja alalta. Paikalla oli aihepiirin parhaita asiantuntijoita eri puolilta maailmaa.

Pauli Karvonen, Kaisu Pitkälä, Päivi Hietanen, Olavi Lindfors, Anni Peura, Pekka Larivaara

Ferdinand Sauerbruch (1875-1951) - rintaelinkirurgian uranuurtaja

Ernst Ferdinand Sauerbruch syntyi vuonna 1875 käsityöläisperheen ainoana lapsena Ruhrin alueella Saksassa. Sauerbruch alkoi vuonna 1895 opiskella luonnontieteitä Marburgin yliopistossa ja suoritti lääketieteellisen alkututkinnon. Sen jälkeen hän opiskeli lääketiedettä Leipzigin yliopistossa ja välillä myös Jenassa. Hän suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Leipzigissa helmikuussa 1901.

Arno Forsius

Tolkuton tautinimistö ja sen turha käyttö

Turhaa työtä ei tulisi tehdä lääkärintyössä, koska tärkeätäkin tekemistä riittää. Siksi kiinnitän huomiota seikkaan, joka paitsi harmittaa myös kuluttaa vastaanottoaikaa. Kysymys on sellaisten kaavakkeitten täyttämisestä, joissa vaaditaan sairauden diagnoosin lisäksi sen tautinimistön mukainen numero. Saattaa olla, että esim. sairaskertomuksissa, eläkelausunnoissa, yms. vaativissa lausunnoissa diagnoosin numerolla on merkitystä vaikkapa eläköitymisen perusteita selvitettäessä, mutta mitä järkeä on laittaa numero esimerkiksi fysioterapialähetteeseen. Mihin ja kuka tarvitsee tällaista tietoa? Stakesin ICD-10-tautinimistökirjat ovat paksummat kuin pääkaupunkiseudun kolme puhelinluetteloa. Siten diagnoosin numeron etsimiseen voi kulua enemmän aikaa kuin itse diagnoosin tekoon. Mitä lisäksi tulee näihin tautinimistökirjoihin, niin käytännön lääkärille (useimmat kollegoistani ovat samaa mieltä!) ne ovat monessa kohdin aivan tolkuttomia, osin epäloogisia ja monin paikoin naurettavia. Joskus suorastaan ihmettelee, että minkälaiset kirjoituspöytäkoomikot ovat ne pakertaneet, koska teoriaa kyllä riittää, mutta käytännöstä ei ole selvää käsitystä.

Erkki J. Valtonen

Lisäys akuutin haimatulehduksen taudinkuvaan

Suomen Lääkärilehdessä 35/2000 julkaistu E. Kemppaisen ym. artikkeli Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka vaatii yhden lisäyksen taudinkuvaan. Oire on uusi ja julkaisematon merkki taudista, joten sen tunteminen on lääkärikunnalle tärkeää. Vaikeimmilla hoidetuilla hemorragista pankreatiittia sairastavilla miespuolisilla potilailla esiintyy valtava kivespussitulehdus jo melko aikaisessa taudin vaiheessa, vaikeimmissa jo heti hoitoon hakeuduttaessa (kuva 1). Turvotus voi johtaa jopa kivespussin ihon kuolioon niin kuin yhdellä hoitamistani potilaista kävi. Oire perustuu siihen anatomiseen tosiasiaan, että räjähtävä haima ja testikset verenkiertoineen sijaitsevat samassa retroperitoneaalisessa tilassa, jossa ödeema, verenvuoto ja tulehdus leviävät haiman ympäristöstä suljetussa tilassa peritoneumin takana. Naisillahan ligamentum teres uteri sijaitsee kuten funikkelikin miehillä, mutta suhteellisen avaskulaarisena elimenä ei aiheuta labioissa samanlaisia muutoksia kuin miehellä. Miehillä turvotus voi olla niin massiivinen, että pieni turvonnut penis voi hukkua turvonneen massan sisälle. Kivespussin turvottuneisuus korreloi taudin vaikeusasteeseen ja pahimmillaan on merkki fataalista tilanteesta. Uusi oire julkaistaan samanaikaisesti tämän kanssa kansainvälisen tunnetun lehden sivuilla.

Hannu Myllärniemi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030