Pääkirjoitus (SLL 15-16/2001): Lääkärilakko – meidän kaikkien yhteinen lakko

Lääkäreiden asenne lakkoon on säilynyt erinomaisena. Turhaa lakkouhoa ei ole aistittavissa, mutta oikeutetuista tavoitteista pidetään tinkimättä kiinni. Neuvotteluihin ollaan heti valmiita, kunhan työnantaja luopuu jääräpäisestä kaikki muutokset torjuvasta linjastaan. Lakon kiistatta positiivisena vaikutuksena on selvästi havaittava lääkäreiden kollegiaalisuuden tunteen voimistuminen. Taistelemme yhdessä yhteisen oikean asian puolesta. Terveyskeskuslääkäri ei ole kateellinen sairaalalääkärille eikä päinvastoin. Sairaalassa päivystävä ja ei-päivystävä lääkäri ymmärtävät toistensa ongelmat ja ovat yhdessä valmiita taistelemaan molemmille oikeudenmukaisen ratkaisun puolesta. Tämä hyvä yhteishenki on ollut helppo havaita järjestetyissä lakkokokouksissa. Lakon vuoksi on liitosta eronnut vain kaksi jäsentä. Samaan aikaan takaisin jäseniksi on liittynyt kymmeniä aikaisemmin eronneita tai erotettuja jäseniä. Tämäkin osoittaa, kuinka yhteiseksi ja oikeaksi asiaksi lakkomme koetaan.

Kun julkinen sektori työntää, vaihtoehdot alkavat vetää

Lue lisää Lääkärilehden nrosta 15-16/2001, s. 1722-1724.

Ruotsi aloittaa kampanjan ulkomaalaisten lääkärien palkkaamiseksi

.

Lääketieteen olemus

Raimo Puustinen, Risto Pelkonen, Hannu Sariola ja Pekka Louhiala pohtivat lääketieteen olemusta Läääkärilehden nrossa 15-16/2001 (s. 1785-1789).

Lisäresursseja invasiivisen kardiologian kehittämiseen?

FinOHTAssa on hiljan valmistunut maan huippuasiantuntijoista kokoonpannun työryhmän selvitys sepelvaltimotautipotilaiden hoitotilanteesta Suomessa. Se nostaa keskusteluun melkoisen joukon uusia invasiivisen kardiologian kehitystarpeita. Ne eivät toteudu ilman lisäresursointeja, joita työryhmä ei arvioi. Onkin kysyttävä, onko näyttö uusien linjauksien hyvyydestä niin vahva, että ehdotusten toteuttamisen edellyttämät merkittävät lisäpanostukset kardiologian kehittämiseen ovat hyväksyttävissä.

Taito Pekkarinen

Mer resurser för invasiv kardiologi?

Inom FinOHTA har nyligen en arbetsgrupp bestående av inhemska toppexperter lagt fram en rapport om vården av patienter med kranskärlssjukdom i Finland. Rapporten diskuterar behovet av en bred utbyggnad av den invasiva kardiologiska vården. Utan ökade resurser kan dock ingen utbyggnad genomföras, men till resursfrågan tar expertgruppen inte ställning. Man frågar sig därför om de nya riktlinjerna i sig är så övertygande att de betydande satsningar som krävs för en effektivare kardiologisk vård utan vidare kan accepteras.

Taito Pekkarinen

Lääkärilakko - meidän kaikkien yhteinen lakko

Tätä kirjoitettaessa lääkärilakko on kestänyt viisi viikkoa, eikä pikaista ratkaisua ole vielä näköpiirissä. Tämä ei ole yllätys, sillä jo alunperin tiedettiin, että mikäli lakkoon joudutaan, siitä tulee pitkä. Lakko etenee täysin Lääkäriliiton suunnitelmien mukaan. Koko ajan on ollut tarkoitus toteuttaa lakko siten, että haitta potilaille ja lääkäreille olisi mahdollisimman vähäinen. Lakon kohde on kuntatyönantajan talous, ja siihen lakko puree hyvin. Ei-kiireellisten, sairaaloille merkittäviä tuloja tuottavien toimenpiteiden määrä on lakkosairaaloissa pudonnut oleellisesti, sairaaloiden kulut sen sijaan hyvin vähän. Kasvavat jonot aiheuttavat myös kumulatiivisesti lisääntyvän menoerän, joka lankeaa maksettavaksi, kun jonoja puretaan lakon jälkeen. Tällä hetkellä lakossa käydään asemasotaa, jossa kulukello käy koko ajan lakossa olevan Lääkäriliiton hyväksi.

Jaakko Karvonen

Kun julkinen sektori työntää, vaihtoehdot alkavat vetää

Julkisen sektorin vetovoiman vähennyttyä entistä useampi siellä työskentelevä lääkäri tähyää vaihtoehtoja. Yksityispraktiikka kiinnostaa yhä useampaa nuorta lääkäriä, mutta myös työuran toisessa päässä voi tehdä valinnan ja siirtyä esimerkiksi osa-aikaeläkkeelle. Niin tekee yhä useampi sairaalalääkäri.

Suvi Sariola

Lääkärilakon sovittelu ei ole alkanut

Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri tapasivat valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen luona viime tiistaina. Seuraavaksi tapaamispäiväksi on sovittu ensi viikon maanantai.

Syöpäpotilaille psykososiaalisen kuntoutuksen osaamiskeskus Turkuun

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys perustaa syöpäpotilaiden psykososiaalisen kuntoutuksen osaamiskeskuksen. Yhdistys päätti keskuksen perustamisesta tällä viikolla 50-vuotisjuhlakokouksessaan. Osaamiskeskus sijoittuu Turun Hirvensaloon.