Lyhyesti: Refluksitaudin hoito ei välttämättä paranna astmatasapainoa

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin 12:sta kriteerit täyttävästä tutkimuksesta, auttaako refluksiesofagiitin hoito astmapotilaan oireistoon. Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia omepratsolilla oli tehty 6, ranitidiinilla 3 ja simetidiinillä 2 (toisessa mukana kirurgiaa), ja lisäksi yhdessä käytettiin muuta konservatiivista hoitoa. Kahdeksassa tutkimuksessa saatiin astman suhteen vaste vähintään yhteen mitattuun seikkaan. Kuitenkaan hoidoilla ei saatu yleensä ottaen vastetta koviin mittareihin, kuten FEV1-tasoon, PEF-arvoihin tai yöoireisiin, joskin jonkin verran oireiden helpottumista voitiin todeta. Tutkijoiden mukaan yleislääkärin ei pitäisi suin päin koettaa refluksitaudin hoitoa astman helpottamiseksi. Tosin tässä meta-analyysissä oli mukana vain yhdestä viikosta kuuteen kuukauteen kestäneitä hoitoja.

Hannu Puolijoki

Rasituskoe edelleen keskeinen sepelvaltimotaudin hoitoratkaisuissa

Oireetonta tai vähäoireista sepelvaltimotautia ei yleensä kannata selvitellä varjoainekuvauksilla, ellei sydämen pumppauskyky ole heikentynyt tai sydänlihasiskemia kovin vaikea-asteinen. Lisävaloa lieväoireisen sepelvaltimotaudin hoitoratkaisuihin saatiin amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 200 sepelvaltimotautipotilaan (keski-ikä 73 vuotta) tilannetta keskimäärin 41 kuukautta. Kaikilla potilailla oli lähtötilanteessa stabiili rintakipuoireisto, mutta rasituskokeessa todettiin vahva sydänlihasiskemia, siis vähintään 2 mm:n ST-segmentin lasku. Potilaita hoidettiin parhaalla mahdollisella lääkehoidolla, tosin ilman ACE:n estäjää. Harvemmalle kuin joka neljännelle tehtiin ohitusleikkaus tai pallolaajennus oireiden vaikeutumisen takia seurannan aikana.

Juhani Airaksinen

Voidaanko unettomuuden hoidolla ehkäistä alkoholistin juomiskausia?

On yleisesti tunnettua, että alkoholistien unen laatu on heikentynyt. Tutkimusten mukaan alkoholistit myös usein hoitavat unettomuuttaan alkoholilla. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että unettomuus voisi olla uusia juomakausia ennakoiva tekijä. Tätä kysymystä tutkittiin hoitoon tulleiden alkoholistipotilaiden aineistosta.

Raimo Kr Salokangas

Keskivertolääkäri määräsi lääkkeitä 331 000 markan edestä vuonna 2000

Vuonna 2000 Kelan reseptirekisteri sisälsi tiedot lähes 25 miljoonasta lääkemääräyksestä, joiden keskimääräinen hinta oli 248 markkaa. Reseptien kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta noin 2 %, mutta niiden kustannukset lähes 9 %. Selitys tälle on ollut sama jo pitkään: lääkevalikoima uusiutuu, ja uudet lääkkeet ovat aikaisempaa kalliimpia. Kalleimpia reseptejä olivat määränneet syöpälääkärit ja neurologit, joilla resepti maksoi keskimäärin yli 700 mk. Kela on näinä aikoina lähettämässä lääkäreille henkilökohtaisen palautteen heidän vuoden 2000 aikana määräämistään lääkkeistä.

Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Jaana Martikainen, Sinikka Rajaniemi

Kipulääkitys on Suomessa kovin erilaista verrattuna muihin Pohjoismaihin

Suomessa lääkitään kipua harvemmin kuin Tanskassa ja Ruotsissa, ja lääkevalintamme näyttävät muihin Pohjoismaihin verrattuna omaperäisiltä. Lääkeaineiden välinen suosiojärjestys on meillä vaihdellut tiheästi. Ensin ibuprofeeni syrjäytti ketoprofeenin kivun reseptilääkityksessä, ja vuonna 2000 nousi eniten käytetyksi aineeksi nimesulidi, jota Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ei ole markkinoilla.

Risto Huupponen, Arja Helin-Salmivaara, Sirpa Sairanen, Timo Klaukka

Ongelmana ketoprofeeni

Euroopan komissio hyväksyi äskettäin geneerisen rinnakkaisvalmisteen Aventiksen Profenid (Suomessa Orudis) -valmisteelle, mutta lisäsi valmisteyhteenvetoon vasta-aiheeksi sydämen toiminnanvajauksen ja listasi sen myös haittavaikutuksiin. Tämä valmiste eroaa nyt informaatiossaan sadoista muista EU-maissa kaupan olevista ketoprofeenivalmisteista, mikä aiheuttaa sekaannusta ja päänvaivaa lääkevalvontaviranomaisille. Aloite em. muutoksista tuli Ruotsista, missä ne on jo sisällytetty valmisteyhteenvetoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimuksen keskeytys kaupallisista syistä oli virhe

Novartiksen fluvastatiinitutkimusta (FAME) 70-85 -vuotiailla hyperkolesterolemia-potilailla suorittaneet tutkijat arvostelevat Novartista siitä, että se keskeytti tutkimuksen vaiheessa, jossa mukana oli jo yli 1200 potilasta. Keskeytyksen syynä tutkijat pitävät uhkaa, että kilpaileva pravastatiini olisi edennyt samoihin tutkimustuloksiin aikaisemmin. Tutkijat pitävät tehtaan menettelyä moraalisesti ja eettisesti kyseenalaisena potilaiden kannalta, jotka olivat nähneet vaivaa ja olivat antaneet aikaansa tutkimukseen ilman, että siitä saatiin tuloksia. Keskeytyksen katsotaan rikkovan myös Helsingin julistusta, joka korostaa, että tutkimukseen osallistuvan hyvinvointi on asetettava tieteen ja yhteiskunnan edun edelle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Syöpälääkkeiden uusi aika

New England Journal of Medicinen tämän vuoden huhtikuun 5. päivän numero jää historiaan. Siinä kerrotaan häikäisevistä tuloksista, joita on saatu kroonisen myelooisen leukemian hoidosta suun kautta otettavalla lääkkeellä, jolla ei ole mainittavia haittavaikutuksia. Nyt alkaa uusien syöpälääkkeiden aikakausi - oraaliset, turvalliset ja tehokkaat syöpälääkkeet ovat ovella. Ja sokerina pohjalla - suomalaiset ovat mukana lääkekehityksen pienellä särmällä.

Terveyden edistämisestä tahtolaji

Terveys näyttää jatkuvasti pysyvän elämän keskeisten arvojen sekä tyytyväisyys- ja onnellisuuslistojen kärkipäässä. Ainakin aikuisilla. Terveenä halutaan olla eikä ajatus sairastumisesta tunnu mukavalta. Terveyden menettäminen huolettaa sosiaalisesta tai taloudellisesta taustasta riippumatta.

Seija Sihvola

Ben Furman: Vihainen potilas pitää ottaa vakavasti

Potilas tulee vastaanotolle valmiiksi vihaisena. Mitä voi tehdä?

Ulla Järvi