Eläinkokeiden etiikasta

Markku Oksanen esittelee artikkelissaan yleisimmät moraalifilosofiset argumentit, joita koe-eläinkysymyksessä on käytetty. Hänen johtopäätöksensä on, että eläinkokeita tarkasteltaessa emme voi sivuuttaa moraalin näkökulmaa. Olimmepa mitä mieltä tahansa eläinkokeiden periaatteellisesta oikeutuksesta, eläinkysymystä ei enää voida jättää ikään kuin moraalin ulkopuolelle.

Leena Vilkka

Eläinkokeet ovat moraalisesti yhtä ongelmallisia kuin lemmikkieläinten pitäminen

VTT Markku Oksasen artikkeli Eläinkokeet ovat moraalisesti ongelmallisia on paremmasta päästä lähinnä suojelusympatisoiviksi laskettavia kirjoituksia. Siinäkin on se sama perusongelma kuin lähes kaikissa muissakin samantapaisissa kirjoituksissa. Täsmälleen samat argumentit voitaisiin esittää, vaikka otsikko olisi: Eläinten käyttö ravinnoksi on moraalisesti ongelmallista tai Eläinten käyttö lemmikkeinä on ongelmallista. Näkökulmaongelman taustana lienee se erittäin tavallinen harha, että eläinkokeet tuskallisuudeltaan aivan ratkaisevasti poikkeaisivat muusta eläinten käytöstä.

Pekka Häyry, Timo Nevalainen, Jouko Tuomisto

Suomalainen hematologian oppikirja toiseen painokseensa

On itse asiassa ihailtavaa ja jopa häikäisevää, että Suomen kokoisessa maassa, jossa hematologeja on muutamia kymmeniä, kyetään luomaan omakielinen, täysipainoinen hematologian käsikirja. Näin tapahtui neljä vuotta sitten, kun Kustannus Oy Duodecimin Veritaudit-kirja ilmestyi (siis eri kirja kuin Palvan-Vilpon samanniminen kirja). Ja ihailu sen kuin kasvaa, kun kirja nyt ilmestyy toisena, uudistettuna painoksena. Toinen painos kävi ajankohtaiseksi ensimmäisen painoksen odottamattoman suuren menekin ja kirjan saaman myönteisen vastaanoton vuoksi, kuten toimittajat asian esipuheessa ilmaisevat.

Robert Paul

Kliinisen psykiatrian korvaamaton käsikirja

Kaplan & Sadock on ollut jo vuosia käsite kliinisen psykiatrian piirissä erikoislääkäritenttikirjana. Harold Kaplan kuoli vuonna 1998, ja nykyinen seitsemäs painos onkin Benjamin ja Virginia Sadockin toimittama mutta rakenteeltaan entisen kaltainen. Uutena piirteenä on tähän painokseen sisällytetty myös ICD-10 tautiluokitus DSM IV:n lisäksi ja siirrytty moniväripainatukseen.

Pekka Tani

Frederick Grant Banting (1891-1941) ja insuliini

Frederick Grant Banting (1891- 1941) oli lääkäri ja tutkija, joka onnistui eristämään insuliinin lääkkeeksi diabeteksen hoitamista varten. Hänen apunaan oli kolme muuta tutkijaa, lääketieteen opiskelija Charles Herbert Best (1899-1978), fysiologi John James Richard Macleod (1876-1935) ja biokemisti James Bertram Collip (1892-1965).

Arno Forsius

NNT - hyvä tunnusluku hyvissä käsissä

Helena Varonen ja Ilkka Kunnamo esittelivät tärkeän tunnusluvun, NNT (number needed to treat) (Varonen H, Kunnamo I. NNT - käytännöllinen tapa esittää hoidon vaikuttavuutta. Suomen Lääkärilehti 2000;55:4744- 4745). Kirjoituksessa todetaan, että NNT:n voi laskea vain kontrolloiduista hoitotutkimuksista ja että tutkimuksen seuranta-aika pitää raportoida. Nämä lienevät ainoat, tosin ensiarvoisen tärkeät muodolliset rajoitukset. Satunnaistettu aineisto lisää hoitotutkimuksen arvoa, mutta se ei ole edellytys NNT:n laskemiselle. Jotta NNT olisi luotettava, tulosten (vertailtavien ryhmien välisten erojen) pitäisi olla tilastollisesti merkitseviä, ja päätetapahtuman (hoidon tuloksen) pitäisi olla kliinisesti merkittävä. Muussa tapauksessa saadaan lukuja, joihin ei voida luottaa tai joilla ei ole kliinistä mielekkyyttä. Tämä vaara on todellinen, koska NNT ja sen luottamusvälit ovat teknisesti helppoja laskea.

Matti Korppi

Plantaarifaskiitti ja sen hoito

Kiitokset mielenkiintoisesta ja tärkeää asiaa koskevasta kirjoituksestanne (Mickelsson ym. Plantaarifaskiitti ja sen hoito. Suom Lääkäril 2000;55:4725- 4729). Podologian alaan kuuluvat vaivat eivät tosiaankaan tule liian hyvin hoidetuiksi maassamme suureksi osaksi juuri tiedon puutteen takia.

Martti Vastamäki

Utopistisia (?) aatteita terveyskeskustyöhön

Viime aikoina lääkäripula sekä TUPO-asiat ovat saaneet runsaasti palstatilaa alan lehdissä. Lääkäripulaa pohdittaessa on otettu kantaa sen eri syihin, kuten naisistuvaan lääkärikuntaan, tutkimus- ja yksityispuolelle sekä ulkomaille siirtymisiin, kiivastuvaan työtahtiin niin perustyö- kuin päivystysaikana sekä lääkäreidenkin keskuudessa lisääntyvään vapaa-ajan arvostukseen. Yksi tärkeimmistä syistä, osittain edellisiin liittyen, on mielestäni ainakin terveyskeskuspuolella lääkäreiden jatkuvasti pienenevä mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä ja osittain myös sen sisältöön. Tämä aiheuttaa turhautumista ja liian pitkälle mennessään halukkuuden hakeutua pois julkisen terveydenhuollon puolelta.

Helinä Sipinen

Valtimon toiminta ja sydänperäiset natriureettiset peptidit perinnöllisessä verenpainetaudissa, typpioksidin puutoksessa ja munuaisten vajaatoiminnassa

3.11.2000 Tampereen yliopisto

Jarkko Kalliovalkama

Esiinluiskahtaneen nikamavälilevykudoksen tulehdus

10.11.2000 Helsingin yliopisto

Aklilu Habtemariam