Systeeminen glukokortikoidihoito lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa

Systeemisen glukokortikoidihoidon teho pienten lasten akuutissa vaikeassa uloshengitysvaikeuskohtauksessa on edelleen epäselvä. Suurimmissa yksittäisissä tutkimuksissa bronkioliitin hoidossa ei todettu tehoa, mutta niistä hiljattain julkaistussa meta-analyysissä teho saatiin osoitetuksi tilastollisesti merkitseväksi. Leikki- ja kouluikäiset astmalapset hyötyvät systeemisestä glukokortikoidihoidosta selvästi. Tähän katsaukseen on kerätty kaikki satunnaistetut lumekontrolloidut tutkimukset systeemisen glukokortikoidin tehosta lasten bronkioliitissa, obstruktiivisessa bronkiitissa ja akuutissa astmassa.

Tuomas Jartti, Timo Vanto, Olli Ruuskanen

Lisäpotkua akalasiadiagnostiikkaan

Akalasia on alkuperältään tuntematon ruokatorven vaikea liikesairaus. Tehokkaalla hoidolla voidaan tautiin liittyvä nielemisvaikeus ja laihtuminen saada hallintaan jopa 90 %:sti. Parhaiten akalasia pystytään todentamaan ruokatorven paineenmittauksella, minkä osuvuutta erityisesti alkavissa ja epätyypillisissä tautimuodoissa uusi yksinkertainen pikajuontikoe parantaa.

Markku Walamies

Aikuisten virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoito

Virtsatieinfektioiden diagnostiikassa ja hoidossa on tapahtumassa muutoksia uusien suositusten myötä. Avohoidon diagnostiikassa tärkein muutos on komplisoitumattoman kystiitin laboratoriodiagnostiikan vähentäminen. Laboratoriodiagnostiikan vähentyessä bakteerien lääkeherkkyydessä tapahtuvia muutoksia pyritään seuraamaan alueellisesti. Hoitokäytännössä tapahtuvia muutoksia seurataan aktiivisesti asiantuntijatyönä.

Risto Ikäheimo

Syömishäiriöiden tutkimus ja hoito nuoruusiässä

Syömishäiriöt ovat erityisesti nuorten tyttöjen sairauksia. Viime aikoina ei uusien anoreksiatapausten määrä ole enää lisääntynyt, mutta bulimiaan sairastuvien joukko kasvaa yhä. Syömishäiriöt voivat pitkittyessään vaikuttaa pysyvästi nuoren fyysiseen kasvuun ja kehitykseen, ja pitkällä aikavälillä voi esiintyä monimuotoisia psykososiaalisia vaikeuksia. Hoidon varhainen aloitus parantaa ennustetta. Artikkelissa kuvataan Tampereella saatuja kokemuksia yhteistyöstä potilaan, hänen perheensä ja moniammatillisen hoitotiimin kesken.

Jaana Ruuska, Hanna-Liisa Lenko

Lyhyesti: Antibioottia Alzheimerin tautiin?

Antibiooteilla, mm. tetrasykliinillä, on neuroprotektiivisia vaikutuksia, joiden antamista mahdollisuuksista on aika ajoin puhuttu. Vanhan ja jo välillä markkinoilta poistetun ripuliantibiootin kliokinolin on hiljakkoin todettu liuottavan Alzheimerin taudille tyypillisiä aivojen amyloidiplakkeja vaikuttamalla niiden syntyä ja koossa pysymistä edistävien kupari- ja sinkkiyhdisteiden aineenvaihduntaan. Kliokinoli pystyy nykyisistä antibiooteista ja anti-inflammatorisista lääkkeistä voimakkaimmin liuottamaan amyloidiplakkeja Alzheimer-potilaiden kudosnäytteistä ja koe-eläimillä hidastamaan plakkien muodostusta ja liuottamaan jo muodostuneita alueita. Niinpä australialaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden yhteistyönä on aloitettu kliokinolilla kliiniset potilashoitokokeilut. Toisaalta kliokinoli voi aiheuttaa B12-vitamiinin puutosta eikä sen pitkäaikaisesta käytöstä ole kokemuksia.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kahvi pois pannasta

Suomalaiset ovat kansainvälisten vertailujen mukaan kahvin suurkuluttajia. Runsas vanhanaikaisen suodattamattoman kahvin juonti kohottaa kolesteroliarvoja ja saattaa lisätä sepelvaltimotaudin vaaraa. Tämän tiedon perusteella on runsas suodatinkahvinkin käyttö joutunut pannaan, vaikka sen haitoista ei ole ollut näyttöä. Uusi suomalainen tutkimus tuo onneksi vapauttavaa tietoa kahvin suurkuluttajille. Yli 20 000 suomalaisen 10 vuoden seurannassa ei todettu runsaallakaan kahvinkulutuksella olevan minkäänlaista yhteyttä sepelvaltimotaudin kehittymiseen tai kuolleisuuteen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Spironolaktonilla ja ACE:n estäjillä edullinen yhteisvaikutus

Vielä muutama vuosi sitten pidettiin ACE:n estäjien ja spironolaktonin samanaikaista käyttöä vasta-aiheisena. Vuosi sitten RALES-tutkimus osoitti, että spironolaktonin lisääminen sydämen vaikeaoireisen vajaatoiminnan hoitoon parantaakin potilaan ennustetta. Koe-eläintutkimuksessa verrattiin pieniannoksisen spironolaktonin, ACE:n estäjän ja niiden yhdistelmän hemodynaamisia vaikutuksia vajaatoiminnassa. Yhdistelmähoidon diureettivaikutus oli selvästi suurin ja ainoastaan se laski vasemman kammion täyttöpainetta. Tulos vahvistaa monen kliinikon omassa työssään jo tekemän havainnon: pienikin annos spironolaktonia helpottaa usein nopeasti vaikeita vajaatoiminnan oireita muuten maksimaalisen hoidon yhteydessä. Hoito vaatii luonnollisesti säännöllistä elektrolyyttiarvojen seurantaa.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Obstruktiivisessa uniapneassa plasman typpioksidipitoisuus laskee

Obstruktiiviseen uniapneaan on jo vuosia tiedetty liittyvän lisääntynyttä sydän- ja verisuonisairastavuutta ja -kuolleisuutta. Toisaalta uniapneassa on todettu endoteeliperäisen vasodilataation vähenemistä. Syytä tähän ei ole selvitetty, mutta nyt valoa asiaan tuo saksalainen tutkimus 21 uniapneapotilaasta. Havaintona oli, että plasman typpioksidin pitoisuudet pienenevät uniapneassa, ja jo hyvin lyhytaikainenkin nCPAP-hoito nostaa näitä arvoja. Perimmäinen tapahtumaketju havainnon takana on edelleen avoin kysymys, mutta löydös avannee uusia näköaloja uniapneaan liittyvien kardiovaskulaaristen ongelmien kuten hypertonian hoitoon.

Hannu Puolijoki

ACE:n estäjä + sartaani = synergiaa diabeteksessa

ACE:n estäjät hillitsevät tehokkaasti reniini-angiotensiinijärjestelmää, ja tällä on osoitettu voitavan vähentää diabeettisia komplikaatioita. Osa angiotensiinireseptoreista stimuloituu kuitenkin muita metabolisia reittejä kuin ACE:n kautta. Tällainen reseptoristimulaatio voidaan osittain poistaa kohdekudostasolla sartaaneilla eli angiotensiini 2 -reseptorin salpaajilla. Ajatus käyttää molempia lääkkeitä vasokonstriktion ja muiden epäedullisten AT-reseptorivälitteisten vaikutusten mahdollisimman täydelliseksi poistamiseksi sai australialais-tanskalais-suomalais-israelilaisen tutkimusryhmän tarttumaan toimeen.

Robert Paul

K-vitamiini suun kautta nopeuttaa ak-hoidosta palautumista

Yläkanttinen INR-arvo varfariinia käyttävällä potilaalla edellyttää toimenpiteitä, ettei vain tulisi verenvuotoa. On ollut hieman epäselvää, mikä on paras tapa minimoida vuotoriski, odotus vai K-vitamiinin anto. Kanadalaistutkimus antaa jonkin verran osviittaa.

Robert Paul