Pitäisikö perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistää?

Huhtikuun alussa 1972 voimaan astunut Kansanterveyslaki kokosi yhteen aiemmin eri laeilla kuntien tehtäväksi säädettyjä terveydenhuollon toimia. Vaikka sairaanhoidon historia maassamme on pitkä, vasta 1980-luvun lopulla muutettu erikoissairaanhoitolaki yhdisti sairaanhoitojärjestelmämme nykyiselle parinkymmenen sairaanhoitopiirin pohjalle. Näiden kahden lain varaan rakentuneiden hoito-organisaatioiden tarkoituksenmukaisuus on kyseenalaistettu viime aikoina yhä useammin. Kriittisyyden ytimenä on näkemys, että hallinnollinen raja aiheuttaa ja pitää yllä monia potilaiden hoidon järjestämistä ja hoitoon osallistuvien yhteistyötä vaikeuttavia ongelmia. Samaan ongelmavyyhteen on nyttemmin niputettu myös lukuisat kokonsa puolesta huonosti toimivat, parin kolmen lääkärin terveyskeskukset, jotka ovat seurausta viime vuosikymmenen terveyskeskuskuntayhtymien hajoamisista.

Taito Pekkarinen

Bör primärvården och specialsjukvården slås ihop?

Genom folkhälsolagen som trädde i kraft i början av april 1972 sammanfördes verksamheter inom hälso- och sjukvården som tidigare med stöd av olika lagar ålagts kommunerna. Fastän sjukvården har en lång historia i vårt land var det först genom den reviderade lagen om specialiserad sjukvård i slutet av 1980-talet som landets sjukvårdssystem samlades inom dagens omkring tjugo sjukvårdsdistrikt. Det ändamålsenliga hos vårdorganisationerna som utformats enligt de nämnda två lagarna har på senare tid allt oftare ifrågasatts. Kritiken utgår huvudsakligen från uppfattningen att den administrativa gränsen orsakar och upprätthåller ett flertal problem som komplicerar samarbetet för dem som deltar i att organisera och behandla patienter. I samma problemhärva ingår numera även ett antal hälsocentraler med ett par, tre läkare som på grund av sin begränsade bemanning fungerar otillfredsställande och har kommit till som en följd av att hälsocentralsamkommuner splittrats under det senaste decenniet.

Taito Pekkarinen

Kaija Hartiala nousee Turun apulaiskaupunginjohtajaksi Tämä on upea kaupunki!

Lastentautien erikoislääkäri Kaija Hartiala on usein joutunut ihmettelemään väheksyviä kommentteja rakkaasta kotikaupungistaan Turusta. Nyt kun hän astuu apulaiskaupunginjohtajan virkaan, aikoo hän omalta osaltaan luoda Turulle sellaista mainetta, jonka se on todella ansainnut.

Ulla Järvi

Kuopion terveystoimi selvitti: Mihin lääkärin työpäivä kuluu?

Kuopion kaupungin avohoidon ja terveyskeskuksen lääkärit käyttivät 75 % työajastaan varsinaiseen potilastyöhön. Vastaava osuus Lahdessa oli 65 %.

Riitta Eskola

Helsingin yliopisto suosittaa: Tutkimusetiikka oppiaineeksi

Tutkimusvarojen väärinkäyttö on viime aikoina noussut median silmätikuksi, mutta tutkimukseen liittyy monia muitakin eettisiä ongelmia. Yliopistot ovat nyt herättelemässä tutkimuseettistä keskustelua.

Maud Kuistilan palkinto professori Kalervo Väänäselle

Professori Kalervo Väänänen on syntynyt vuonna 1952 ja toiminut solu- ja kehitysbiologian apulaisprofessorina Oulun yliopistossa, lääketieteellisen solubiologian professorina Upsalan yliopistossa ja vuodesta 1998 lähtien solubiologian professorina Turun yliopistossa. Hän on virkansa ohella toiminut vuodesta 1998 alkaen Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan varadekaanina ja vuodesta 1999 Turun BioCityn tieteellisenä johtajana. Lisäksi hän on valtakunnallisen tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkijakoulun johtaja. Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan jäsenenä hän oli 1992-97, ja sen biolääketieteen jaoksen puheenjohtajana 1995-97.

Työsuojelurahastolta 51 miljoonaa työympäristön parantamiseen

Työsuojelurahasto myönsi vuonna 2000 tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaan yhteensä 51,2 miljoonaa markkaa. Summa on 11,3 miljoonaa edellisvuotta suurempi.

Akatemia alkaa maksaa yleiskustannusosuutta

Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa ja tutkimusviroissa otetaan käyttöön yleiskustannusosuus tammikuun ensimmäisen päivän jälkeen tehdyissä rahoituspäätöksissä. Yleiskustannusosuuden tehtävänä on kattaa tutkimuksen perusedellytyksistä aiheutuvia kustannuksia, kuten huoneisto-, laite, laboratorio-, puhelin-, posti-, kopio-, kirjasto-, kaukolaina- ja atk-kustannuksia.

Urheilun aiheuttamat vaikeat selkäydinvammat Suomessa vuosina 1979-98 Onko meillä syytä huoleen?

Noin neljä prosenttia selkäydinvammaan johtavista tapaturmista sattuu urheilussa. Eniten vammautumisia tapahtuu motocrossissa ja jääkiekossa. Vammautuneet ovat pääosin nuoria miehiä, joiden selkäydinvamma on jonkin verran vaikeampi kuin esim. liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneilla. Vaikka vuosittain vammautuu vain muutama urheilija, tulisi selkäydinvaurioiden syntyä pyrkiä kaikin keinoin estämään. Ensin tulisi kuitenkin selvittää vaurioihin johtavat taustasyyt. Tutkimuksen aineistona oli Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa kahdenkymmenen vuoden aikana kuntoutetut selkäydinvammaiset.

Kirsi Valtonen, Hannu Alaranta

Sepelvaltimotauti-, diabetes- ja verenpainepotilaiden lipidilääkkeiden käyttö Suomessa vuosina 1996-99

Kelan rekisteritietojen mukaan 35 % sepelvaltimotautipotilaista oli käyttänyt lipidilääkkeitä vuonna 1999, ja osuus on kasvusuunnassa. Silti lipidilääkityksen ulkopuolella on edelleen useita kymmeniätuhansia siitä ilmeisesti hyötyviä sepelvaltimotautipotilaita. Diabetes- ja verenpainepotilaat käyttävät lipidilääkkeitä vieläkin harvemmin, mutta heilläkin käyttö on yleistynyt. Näiden kolmen sairauden kasaantuminen samalle henkilölle ei näytä lisänneen lipidilääkityksen saamista. Sairaanhoitopiirien lipidilääkityskäytännöissä on hoidon tarpeesta riippumattomia eroja.

Kalevi Pyörälä, Timo Klaukka