78811 osumaa

WHO:n rokoteohjelma hyökkäyksen kohteena

WHO pystytti pari vuotta sitten Bill Gatesin lahjoittaman 750 miljoonan dollarin avulla rokoteohjelman (Global Alliance for Vaccines and Immunisation, Gavi). Sen tarkoituksena on mm. kanavoida rahaa rokotteisiin köyhille maille ja edistää rokotetutkimusta yhteistuumin lääketeollisuuden kanssa. Lontoon trooppisten tautien instituutti ja lasten terveydestä huolehtiva kansainvälinen järjestö (Save the Children Fund, SCF) ovat arvostelleet Gavia. Sen väitetään menneen vuoteeseen lääketeollisuuden kanssa. Köyhille maille tarjotaan kalliita uusia rokotteita mm. hepatiittia ja meningiittiä vastaan, samalla kun lapset jäävät vaille tavallisia kurkkumätä-, polio-, hinkuyskä-, tetanus-, tuberkuloosi- ja tuhkarokkorokotteita. Rokotuksien puuttuessa tauteihin kuolee miljoonittain lapsia joka vuosi. Keskustelu on niin äänekästä, että sen odotetaan johtavan koko ohjelman uudelleen arviointiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Eläinperäisen insuliinin saanti loppumassa?

Perinteiset eläinperäisten insuliinien valmistajat Novo Nordisk ja Eli Lilly ovat asteittain luopuneet tämän aineen tuotannosta, koska biosynteettiset ihmisinsuliinit ovat korvanneet eläinperäiset. Monet kehitysmaat ovat kuitenkin täysin riippuvaisia eläininsuliinista jo yksin kustannussyistä. Myös pienehkö osa teollistuneiden maiden diabeetikoista katsoo tulevansa paremmin toimeen eläinperäisellä insuliinilla. Brasilialainen lääketehdas Biobras on jatkuvasti valmistanut eläinperäisiä insuliineja ja myynyt niitä raaka-aineeksi muihin maihin paikallisille lääkevalmistajille. Novon ja Biobrasin välillä käynnistyneet neuvottelut ovat synnyttäneet diabetesjärjestöissä huolen siitä, että eläinperäisen insuliinin tuotanto vähenisi tai loppuisi. Novo on vakuuttanut, että se on valmis turvaamaan eläinperäisen insuliinin saannin koko maailman diabeetikoille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ikäviä yllätyksiä ympäristöstä - olisi parempi katsoa kuin katua

Monilla ratkaisuilla on odottamattomia seurauksia ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Sittemmin oikeiksi osoittautuneiden varoitusmerkkien huomiotta jättäminen päätöksenteossa on usein aiheuttanut vakavia seurauksia. Niihin kuuluvat muun muassa satojen tuhansien ihmisten kuoleminen asbestin aiheuttamiin sairauksiin, CFC-yhdisteiden vaikutukset ilmakehään, monien kemikaalien haittavaikutukset ympäristöön ja ihmisiin sekä tuoreimpana BSE-taudin aiheuttamat tappiot.

Esa Nikunen

Palvelujärjestelmä seutukuntapohjalle, erikoissairaanhoidon suunnittelu viidelle erityisvastuualueelle

Terveydenhuollon kehittämisprojektin hallintotyöryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti tehdä ehdotuksia yhteistoiminnan, työnjaon ja palvelujen tuottamistapojen uudelleenorganisoimisesta siten, että palvelujärjestelmän rakenteet uudistuvat ja tehokkuus ja taloudellisuus lisääntyy. Tähän työhön kutsuttiin selvityshenkilöiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen ja terveydenhuollon hallinnon professori Mats Brommels Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta. Selvityshenkilöiden tukiryhmän jäsenten nimet ovat taulukossa 1.

Taito Pekkarinen

Syysuhteet vakuutuslääketieteessä

Etiologinen diagnoosi on lääketieteen kulmakivi. Vasta taudin syyn selvittäminen mahdollistaa parantavan hoidon. Ikävä kyllä syy-yhteyksiä koskeva tietomme on monilta osin puutteellista. Monisyisten sairauksien parantunut tuntemus on lisäksi hämärtänyt selkeän yksi syy - yksi seuraus -ajattelumallin. Syyosuuden (etiologisen fraktion) tarkastelu toimii tosin hyvin ryhmätason epidemiologisissa tarkasteluissa, mutta yksilötasolla kannanotto syyhyn on silti usein vaikeaa ja tiukan tieteellisesti suorastaan mahdotonta. Vakuutustoiminnassa ongelmaa kärjistää ratkaisupakko. Monimutkaisessa tilanteessa asia on ratkaistava dikotomisesti: joko syy-yhteys on tai sitä ei ole.

Sakari Tola

Lihavuuden ja laihuuden yhteys taloudelliseen asemaan

Lihavuus on keskeinen kansanterveysongelma, joka jakautuu väestössä hyvin epätasaisesti. Huono sosiaalinen asema yhdistetään usein ylipainoon, mutta myös laihuuteen voi liittyä monenlaisia ongelmia. Painoindeksin ja koulutuksen välillä oli käänteinen yhteys: korkeasti koulutetut olivat muita hoikempia. Muita taloudellisia ongelmia esiintyi eniten lihavilla naisilla ja laihoilla miehillä. Lihavat naiset ansaitsivat vähiten, raportoivat eniten taloudellisia ongelmia jo lapsuudessa sekä osallistuivat muita naisia harvemmin työelämään. Laihat miehet olivat pienituloisia ja raportoivat taloudellisista vaikeuksista jo lapsuudenkodissaan. He kärsivät myös ylivelkaantumisesta ja työttömyydestä. Myös laihoilla naisilla esiintyi taloudellisia ongelmia.

Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Karri Silventoinen, Eero Lahelma

Pakko ja vastuunalaisuus raskaassa psykiatriassa Keskustelua moraalisuudesta ja eettisyydestä

Kieli ei turhaan erottele käsitteitä. Ei ole sattumaa, että puhumme yhtäältä moraalisuudesta, toisaalta eettisyydestä. Moraalisesti hyvä liittyy intuitioissamme läheisesti luonteen hyvyyteen. Eettisesti hyvä tai paha sen sijaan on yksilön tasoa yleisempien, kulttuurin, yhteisön tai erilaisten perusteiden mukaan järjestyneiden ryhmien tasolle kiteytyneiden hyväksynnän tai paheksunnan kriteereiden yleistä soveltamista. Kun puhumme lääkärin etiikasta, viittaamme hyvän ammatinharjoittamisen yleisesti hyväksyttyihin arvoihin ja standardeihin. Kun puhumme lääkärin moraalista, viittauksemme intuitiivisin osoite on nimenomaan yksittäisen lääkärin tapa harjoittaa ammattiaan, ja ehkä yleisemminkin hänen elämäntapansa ihmisenä.

Jorma Laitinen

Uhkaako biologia ymmärtämistä?

Professori emeritus Lauri Rauhala esitti Lääkärilehdessä 3/2002, s. 318-323, että biologinen psykiatria toimisi mielekkäiden ihmistieteiden kehityksen tehokkaana jarruna. Luonnontieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva psykiatria, joka käyttää hyväkseen biologisia hoitokeinoja, olisi aggressiivisesti syrjäyttämässä kuuntelevan ja ymmärtämiseen tähtäävän, oletetusti parempaan lopputulokseen johtavan auttamisen. Sitaatti Rauhalan kirjoituksesta: On tietenkin olemassa myös toisenlaista - lähinnä psykoterapeuttisesti suuntautunutta - psyykkisten ongelmien tutkimusta ja niistä kärsivien auttamista, mutta se pyritään biologisen boomin vallitessa mitätöimään vanhentuneeksi historialliseksi muinaisjäänteeksi. Onko näin todella?

Hannu Lauerma

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat