Lääkäripäivät ovat ihmisten ja tietotaidon suurkatselmus

Torstaina päättyneet Helsingin Lääkäripäivät järjestettiin nyt 29. kerran. Neljän päivän aikana luennoi noin 500 asiantuntijaa. Kursseja ja kokouksia oli kaikkiaan noin 70. Päiville osallistui reilusti yli 3 000 lääkäriä.

Ulla Järvi

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Lääkäripäivien avajaisissa: Erikoissairaanhoidon tuottavuuden nousu otettu henkilökunnan selkänahasta

- Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä selvisi laman aiheuttamasta säästökuurista kohtalaisen pienin vaurioin. Yksi syy siihen oli, että erikoissairaanhoidon tuottavuus nousi suuresti 1990-luvulla. Suurelta osin tämä otettiin henkilökunnan selkänahasta, niin hoitajien kuin lääkärienkin. Henkilökunnan jaksaminen alkaakin olla yksi järjestelmän suurimpia uhkia, totesi peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Lääkäripäivien avajaisissa.

Mika Vehkasaari

Äyräpää-palkinto akatemiaprofessori Riitta Harille

Tämän vuoden Matti Äyräpää -palkinto on myönnetty akatemiaprofessori Riitta Harille. Neurofysiologi Riitta Hari työskentelee Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion Aivotutkimusyksikön johtajana, omien sanojensa mukaan lääketieteellisen kotipesän ulkopuolella, fyysikkojen joukossa.

Suvi Sariola

Sirpa Asko-Seljavaara palkittiin lääketieteellisestä elämäntyöstä

Taitavat osaajat pakenevat julkiselta sektorilta. Silmälääkärit ja ortopedit ovat jo lähteneet, ja plastiikkakirurgeilla on jalka oven välissä. Erikoissairaanhoidossa on liian vähän rahaa, sanoo Töölön sairaalan plastiikkakirurgian yksikön johtaja, professori Sirpa Asko-Seljavaara.

Suvi Sariola

Hyvän Tiedon Omena Sirkka-Liisa Kivelälle

Lääketieteen toimittajat -yhdistyksen vuotuinen tunnustuspalkinto Hyvän Tiedon Omena annettiin tänä vuonna Turun yliopiston yleislääketieteen professorille Sirkka-Liisa Kivelälle tunnustuksena aktiivisesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä lääketieteen toimittajien kanssa.

Maaria Seppälä: Nukutetaanko Suomi unilääkkein?

Unilääkkeiden käyttö on Suomessa jatkuvasti lisääntynyt; 4,4 prosenttia ottaa unilääkkeen joka ilta. Yli 80-vuotiaista naisista 40 prosenttia käyttää unilääkkeitä säännöllisesti, ja laitoksissa asuvilla lääkitys on vieläkin yleisempää. Naiset käyttävät unilääkettä 2-3 kertaa useammin kuin miehet.

Raimo Puustinen: Lääkärin selviämiskoodi pakottaa itsenäisyyteen

- Lääkärillä ei ole erityisiä myötäsyntyisiä ominaisuuksia, joiden avulla hän selviytyisi emotionaalisesti ja sosiaalisesti vaikeista tilanteista muita paremmin. Ammattikuntamme sisäänrakennetun selviämiskoodin myötä lääkärin tulee selviytyä ongelmistaan yksin. Katsomme, että vaikeiden tilanteiden hallinta kehittyy enemmän tai vähemmän kivuliaasti yleisen ammattitaidon kehittymisen myötä, pohtii erikoislääkäri Raimo Puustinen lääkärin jaksamista ja uupumista.

Sairastavuuden väestöryhmittäiset muutokset Pohjoismaissa 1980- ja 1990-luvulla

Terveydentilan väestöryhmittäisiä eroja on ensi kertaa selvitetty Pohjoismaissa kahtena eri ajankohtana. Yhteiskunnallisista muutoksista ja taloudellisesta lamasta huolimatta sairastavuus ei muuttunut 1980-luvulta 1990-luvulle siirryttäessä. Ainoastaan Suomen ero muihin maihin kaventui. Koulutusryhmittäisiä samoin kuin työmarkkina-aseman mukaisia terveyseroja todettiin kaikissa maissa ja ne osoittautuivat pääosin suhteellisen pysyviksi.

Katariina Kivelä, Eero Lahelma, Eva Roos, Terhi Tuominen, Espen Dahl, Finn Diderichsen, Jon Ivar Elstad, Inge Lissau, Olle Lundberg, Ossi Rahkonen, Niels Kristian Rasmussen, Monica Åberg Yngwe

Sairaaloiden valohoitolaitteet uusiutuvat

Ihottumien valohoitomenetelmät ovat jatkuvasti kehittyneet ja käyttöön on tullut uusia kapeakaistaisempia hoitoja. Suomessa kehitystä on seurattu tiiviisti, ja ihotautiyksiköiden valohoitolaitekanta on voimakkaasti uusiutumassa. Hoitomenetelmien käytössä on kuitenkin ollut kirjavuutta. Kartoitimme kyselytutkimuksen avulla maamme yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa käytössä olevat UV-valohoitolaitteet ja säteilymittarit sekä selvitimme valohoitojen annostelua.

Erna Snellman, Laura Huurto, Terhi Kosonen, Iina Volanen, Christer T. Jansén

Dementiapotilaiden käytösoireet

Dementia ei ole vain muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen rappeutumista. Dementiapotilaiden ja heidän omaistensa arkielämän ongelmat eivät useimmiten aiheudu muistivaikeuksista vaan monista muutoksista potilaiden käyttäytymisessä ja tunne-elämässä, kuten mielialan vaihteluista, aggressiivisuudesta tai levottomuudesta. Nämä käytösoireet ovat hyvin usein syynä omaisten uupumiseen ja potilaan joutumiseen pysyvään laitoshoitoon. - Tässä katsauksessa tarkastellaan dementiaan liittyviä käytösoireita ja Lääkärilehden seuraavassa numerossa niiden lääkehoitoa.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä