Lyhyesti: Hirvestys ja antibioottiresistenssi

Antibiootithan ovat olleet luonnossa olemassa jo ennen ihmistä. Onko antibioottiresistenssi pelkästään ihmisen toimenpiteiden seurausta vai voisiko sitä esiintyä villeissä luontokappaleissakin? Turkulainen tutkimusryhmä sai avukseen mm. hirvestäjiä etsiessään kysymykseen vastausta. Hirvien, peurojen ja myyrien suolen sisällöstä etsittiin enterobakteereita ja katsottiin onko niissä resistenttejä kantoja - eikä ollut. Ihmisissä, terveissäkin, niitä on yllin kyllin. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet ehkä hieman yllättäen, että niitä on myös vähän ruoassa, esimerkiksi kasviksissa. On kai pääteltävä, että resistenssiongelma on ihmisen aikaansaannosta ja että todennäköisimmin antibioottien aiheuttama valintapaine ylläpitää resistenssiä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lonkkaleikkauksen jälkeisen veritulpan riskitekijät

Retrospektiivisestä tapaus-verrokkitutkimuksesta tutkittiin lonkkaleikkauksen jälkeen ilmaantuneiden myöhäislaskimotukosten riskiä (uloskirjoituksen jälkeen viimeistään kolmen kuukauden aikana ilmaantuneet tukokset). Parasta profylaksiaa oli puristussukkahoito, laihuus (BMI < 25), varhainen mobilisaatio (< 3 vrk leikkauksen jälkeen) sekä varfariinihoito vielä kotonakin. Perioperatiivinen antitromboottinen hoito hepariinilla tai varfariinilla ei kumma kyllä pienentänyt riskiä - tätä ihmeellistä löydöstä kirjoittajat pohtivat monisanaisesti. Ehkä syynä on tutkimuksen liian pieni otos (297 potilasta, 592 verrokkia).

Robert Paul

Diabeteksen hoito raskauden aikana

Diabeetikon raskaus edellyttää sekä insuliinihoidon että muun lääkityksen tarkistusta. Nuoruustyypin diabeetikon monipistoshoitoa on syytä tehostaa jo raskautta suunniteltaessa. Raskausdiabeteksessa monipistoshoito on syrjäyttämässä pitkävaikutteiseen insuliiniin perustuvan hoidon.

Risto Kaaja

Uusi laihdutuslääke sibutramiini EU-maihin

Sibutramiini (Reductil, Knoll) on ollut käytössä Yhdysvalloissa ja monissa muissa maissa kolmisen vuotta. Sen tie EU-maihin katkesi runsas vuosi sitten, kun yksi jäsenmaista (Belgia) kyseenalaisti lääkkeen turvallisuuden ja tehon. Aineen pelättiin aiheuttavan keuhkovaltimopaineen nousua deksfenfluramiinin tai fentermiinin tavoin, vaikkakaan tästä ei ollut raportoituja tapauksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Katumuspilleri ilman reseptiä Englannissa

Vähintään 16-vuotiaat naiset saavat Englannissa tammikuusta 2001 lähtien postkoitaaliseen ehkäisyyn tarkoitetun valmisteen (levonorgestreeli 0,75 mg:n tabletteina) apteekista ilman reseptiä. Perusteena on mm. se, että lääkitys tulisi aloittaa viimeistään 48 tunnin kuluttua yhdynnästä, ja teho on sitä parempi mitä pikemmin tabletit otetaan. Erityisesti viikonloput ovat viivästyttäneet lääkkeen hankkimista reseptillä. Apteekkien henkilöstölle jaetaan erityisohjeet pikaehkäisyyn liittyvistä menettelytavoista. Jää nähtäväksi toteutuuko sama myös muissa EU-maissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pyrkimys varmuuteen

Nykyaikainen, kenties Pohjoismaissa selkeimmin kehittynyt sosiaalivaltio pyrkii turvaamaan yksilön elämän köyhyyttä, sairautta ja muita turvattomuustekijöitä vastaan.

Pekka Vuoria

Potilaita Norjasta?

Suomessa on kiinnostusta myydä sairaalapalveluja Norjaan. Viime viikolla julkisuuteen tuli tieto, jonka mukaan Norjan valtio aikoo lyhentää potilasjonoja ostamalla sairaalapalveluja ulkomailta. Tarkoitukseen on varattu miljardi Norjan kruunua eli noin 750 miljoonaa Suomen markkaa.

Suvi Sariola

Merja de la Salle - finsk skolläkare i Thonon-les-Bains

Merja de la Salle (född Estama) från Uleåborg är läkare i Frankrike. Hon är gift med en fransk läkare, tog det lugnt med läkarkarriären i början och koncentrerade sig i stället på att bidra till att lösa Europas befolkningsproblem. Nu är fyrabarnsmamman Merja de la Salle skolläkare i Thonon-les-Bains som ligger i ett av Frankrikes vackraste områden, vid Lac Léman som fransmännen kallar Genèvesjön, med Alperna i ryggen.

Åke Landquist

Tulosjohtamisen toteutumista ennustavat tekijät Esimerkkiaineistona Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lääkärit

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtamis- ja kehittämisjärjestelmänä on käytetty tulosjohtamista vuodesta 1991 lähtien. Johtoajatuksena on organisaation arvojen ja toimintamallien sisäistäminen tarkoituksenmukaisella ja mielekkäällä tavalla. Seurantatutkimuksessa todettiin, että hyvin toteutettu tulosjohtamiskoulutus, yleinen kehittämismyönteisyys ja vahva työhön liittyvien arvojen tiedostaminen ennustivat tulosjohtamisprosessin onnistuneisuutta. Toisaalta epäselvät vastuukysymykset, ammattitaidon kehittämismahdollisuuksien puute, heikko työhön liittyvien arvojen tiedostaminen sekä puutteellinen vuorovaikutus esimiehen kanssa ennustavat tulosjohtamisen heikkoa toteutumista.

Kimmo Pahkala, Sami Pahkala, Hannu Puolijoki, Pekka Laippala

Tehostettu kotihoito Turussa Kartoitus yli 55 tuntia kuukaudessa apua saavien asiakkaiden hoidosta

Turussa on panostettu kotihoidon sisällön määrittelyyn ja kehittämiseen. Keväällä 2000 tehtiin tehostetun kotihoidon kartoitus, joka koski yli 55 tuntia kuukaudessa kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua saavien asiakkaiden palveluja. Asiakas- ja omaishaastatteluihin perustuen selkeiksi kehittämiskohteiksi osoittautuivat tiedottaminen saatavissa olevista palveluista sekä palvelun sisällön selkeä määrittely. Oman ryhmänsä muodosti yli 80 tuntia kuukaudessa kotihoitoa saavat, joita oli 23. Heidän luonaan tehtiin moniammatillisen työryhmän kartoitus.

Aino-Maija Luukkonen, Ritva Kosklin, Kaisa Nissinen-Paatsamala, Anne-Maija Mäkilä, Anne Rauhala