Lichtensteinin nivustyräleikkaus paikallispuudutuksessa Kirurgin koulutuksen vaikutus leikkaustulokseen

Lichtensteinin tekniikalla leikattiin paikallispuudutuksessa 317 potilaan nivustyrä. Yksi kirurgian erikoislääkäri leikkasi 182 nivustyrää ja 12 erikoistuvaa lääkäriä 135 tyrää. Kirurgikohtaisia eroja ei 2 vuoden seurannassa ilmennyt haavainfektioiden (0,9 %) tai hematoomien (1,9 %) määrässä. Residiivityrä kehittyi 5 potilaalle (1,6 %), joista erikoislääkärin leikkaamia oli 2. Yli 90 % potilaista oli erittäin tyytyväisiä leikkaustulokseen. Paikallispuudutuksessa tehtävä nivustyräleikkaus on vähäkipuinen, yksinkertainen ja halpa menetelmä.

Hannu Paajanen

Sydämen vajaatoiminnan etiologian selvittäminen

Sydämen vajaatoiminnan kliinisen oireyhtymän pohjana on sydämen systolinen tai diastolinen toimintahäiriö joko yhdessä tai erikseen. Tavallisin sydämen vajaatoiminnan syy on sepelvaltimotauti. Diagnoosia tehtäessä tulee tutkia perusverikokeet, 12-kytkentäinen EKG ja keuhkoröntgenkuva, ja kaikille potilaille on pyrittävä tekemään myös sydämen kaikututkimus. Harkinnan mukaan tehdään tarkempia lisätutkimuksia. Tietämättä sydämen pumppausvajavuuden syytä ja syntymekanismia potilaan hoitoa ei voida suunnitella asianmukaisella tavalla.

Sari Vanninen, Kaj Groundstroem

Verisuonikirurgiassa käytettävät biomateriaalit 1 Kirurgiset istutteet

Väestön vanhetessa verisuonisairaudet lisääntyvät huomattavasti. Yhä huonokuntoisemmille potilaille voidaan nykyään tarjota turvallisia ja tehokkaita hoitomenetelmiä. Käytössä olevat hoitomenetelmät ja biomateriaalit ovat tutkimuksen ja kehityksen ansiosta parantuneet. Verisuonikirurgiassa on erilaisia istutemateriaaleja käytetty jo lähes vuosisadan ajan. Kehitys tuo jatkuvasti uusia hoitotekniikoita ja biomateriaaleja, joiden uskotaan tarjoavan yhä parempia tuloksia.

Ilkka Uurto, Leo Keski-Nisula, Juha-Pekka Salenius

Sepsiksen hoito

Sepsiksen hoidon perusta on oikein kohdennettu antibioottihoito ja nesteytys. Lisäksi sydämen toimintaa tuetaan vasoaktiivisin lääkeainein. Hoidon kehittymisestä huolimatta kuolleisuus sepsikseen on edelleen suuri, 30-60 %. Kuolemaan johtaa useimmin monielinhäiriö, ja sen kehittymistä on syytä pyrkiä ehkäisemään erilaisin tukihoidoin. Tulevaisuudessa avuksi voi tulla korvaushoito fysiologisilla antikoagulanteilla.

Ville Pettilä

Lyhyesti: Lihavuus pahentaa unenaikaisia hengityshäiriöitä myös raskauden aikana

Kollegat Maasilta ym. raportoivat tuloksia raskaana olevien 11 lihavan ja 11 verrokin unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimuksesta; tutkimukset tehtiin alkuraskaudessa viikon 12 ja loppuraskaudessa viikon 30 jälkeen. Jo alkuraskaudessa erot olivat selviä lihavien haitaksi niin apneaindekseissä, happisaturaation laskuissa kuin kuorsauksessakin. Löydökset säilyivät ja osin mm. kuorsauksen osalta korostuivat raskauden edetessä. Unityypeissä ei sinänsä ollut oleellista eroa, molemmissa ryhmissä nukuttiin huonosti loppuraskaudessa. Unenaikaiset hengityshäiriöt voivat olla taustatekijänä liikalihavuuteen liittyville raskausongelmille.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Influenssa vai RSV?

Sekä influenssavirukset että RS-virukset aiheuttavat hengitystieinfektioita talvikausina. RS-viruksen on ajateltu vaivaavan erityisesti lapsia. Englannissa kysyttiin, paljonko RSV-infektioita on vanhemmissa ikäluokissa ja miten paljon niitä pannaan influenssan piikkiin. Kolmena peräkkäisenä talvena kerättiin influenssaoireisista avohoitopotilaista yli 2 000 nenänielunäytettä ja tehtiin virusmääritykset DNA-tempuin. 700 influenssaa löytyi, mutta myös vajaat 500 RS-virusta, ja jälkimmäistä todettiin melko tasaisesti kaikissa ikäryhmissä ja samaan aikaan kuin influenssaviruksiakin.

Heikki Arvilommi

E-pillerit ja sydäninfarktiriski

Ehkäisypillereihin liittyvästä veritulppariskistä on tiedetty vuosikymmeniä. Riskin lisääntyminen on liitetty estrogeenikomponentin määrään, naisen ikään, liitännäisiin trombia suosiviin tekijöihin ja gestageenikomponentin laatuun. Runsas tupakointi lisää veritulpan ilmaantumista kymmenkertaisesti. 1995 julkaistut tutkimukset väittivät erityisesti kolmannen polven gestageenien, desogestreelin ja gestogeenin, aiheuttavan enemmän laskimotukoksia kuin aiemmin käyttöön tulleiden toisen polven gestageenien, joita ovat esimerkiksi levonorgestreeli ja lynestrenoli. Riskin lisääntymistä on kuitenkin pidetty vähäisenä ja kiistanalaisena.

Pertti Kirkinen

Steroidi tehostaa sinuiitin hoitoa

Nenäsuihkeina otettavien steroidien käyttö on lääkkeiden vaikutuksen keston pidentymisen ja annosten pienenemisen myötä vuosien mittaan tullut turvallisemmaksi. Steroidien hyvä anti-inflammatorinen teho houkuttelee käyttämään niitä myös tukihoitona infektioita hoidettaessa.

Seppo Yt Junnila

Paljon melua - toistaiseksi lähes tyhjästä?

Foramen ovale jää sikiökauden jälkeen avoimeksi noin kolmanneksella. Avoimen foramenin ja sulkeutunutta aukkoa peittävän kalvon aneurysmaattisen pullistuman tilastollista yhteyttä aivoverenkiertohäiriöihin on tutkittu 15 vuoden ajan. Edelleen on epäselvää, missä määrin nämä sydämen eteisväliseinän rakenteet vaikuttavat aivohalvauksen uusiutumisvaaraan puhumattakaan näyttöön perustuvista hoitoratkaisuista.

Juhani Airaksinen

Suomi ei olekaan masentuneiden maa

Usein toistetun väitteen mukaan suomalaiset ovat masentunutta kansaa, mutta onko väitteelle kunnollista tutkimusnäyttöä? Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa vertailtiin masennuksen esiintyvyttä Englannissa, Irlannissa, Norjassa, Espanjassa ja Suomessa. Espanjaa lukuun ottamatta mukana oli kustakin maasta kaupunki- ja maaseutualueet; Suomesta Turku ja sen ympäristöä.

Raimo Kr Salokangas