76146 osumaa

KHO:n uusi kanta laajentaa potilaan oikeuksia?

Potilaslain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämän terveyden ja sairauden hoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytössä. Tämä lainkohta on tähän saakka tehnyt tyhjäksi potilaan ehdottoman oikeuden muun kuin kiireellisen hoidon saantiin. Mikäli siis kunnan talousarviossa ei ole varattu määrärahoja jonkin hoidon järjestämiseen, asiaan ei pääse oikeusteitse kiinni. Useimmiten pykälän tulkintaa on haettu tilanteessa, jossa potilas on julkisen sektorin apuun uskonsa menettäneenä hakeutunut yksityissektorille, maksanut siellä syntyneet hoitokustannukset ja vaatinut jälkikäteen kunnalta korvausta omaksi vahingokseen tulleista maksuista. Tehdyt valitukset ovat tähän saakka säännönmukaisesti kaatuneet oikeusistuimissa siitä huolimatta, että näin saadun hoidon tarve ja asiallisuus on ollut kiistaton.

Taito Pekkarinen

Utvidgar HFD:s nya ståndpunkt patientens rättigheter?

Enligt lagen om patientens ställning och rättigheter har var och en som varaktigt bor i Finland utan diskriminering och inom gränserna för de resurser som vid respektive tidpunkt står till hälso- och sjukvårdens förfogande rätt till sådan hälso- och sjukvård som hans eller hennes hälsotillstånd förutsätter. Detta lagrum har hittills kullkastat patientens obestridliga rättigheter när det gäller att få någon annan vård än brådskande. Om det således i kommunens budget inte har reserverats medel för ordnande av en viss vård, finns det inga möjligheter att med stöd av lagstiftningen komma åt detta. Oftast har man tagit till tolkningar av denna paragraf efter att patienten gett upp hoppet om hjälp från den offentliga sektorn och sökt sig till den privata sektorn, betalat de vårdkostnader som uppstått där och i efterhand krävt kommunen på ersättning för de utgifter som han åsamkats. De besvär som anförts har hittills förkastats av domstolarna, trots att behovet av den vård som patienten fått och ändamålsenligheten i den inte har kunnat ifrågasättas.

Taito Pekkarinen

Lapsena syöpää sairastaneiden poikien varusmiespalveluksen toteutuminen

Lapsena sairastettu syöpä heikentää palveluskelpoisuutta. Hylättyjen osuus on kymmenkertainen ja luokkaan B asetettujen osuus kaksinkertainen keskimääräiseen kutsunta-aineistoon verrattuna. Merkitsevin itsenäinen palvelukelpoisuutta heikentävä riskitekijä on pään alueelle annettu sädehoito. Varusmiespalveluksen keskeyttämisen syyt ovat yleensä selkeitä eivätkä suoranaisesti liity aiempaan syöpäsairauteen. Lapsena syövän sairastaneet miehet menestyvät yleisesti ottaen hyvin varusmiespalveluksessa, jos heidän suorituskykyään mahdollisesti haittaavat syövänhoidon myöhäisvaikutukset tunnistetaan kutsuntavaiheessa.

Päivi Lähteenmäki, Heikki A. Salmi, Toivo T. Salmi, Hans Helenius, Anne Mäkipernaa, Marjatta Lanning, Mikko Perkkiö, Martti A. Siimes

Syövän lääkehoitoon liittyvä munuaisvaurion riski

Tehokkaan hoidon ansiosta yhä useampi potilas toipuu kokonaan syövästä. Siksi myös hoidon haittavaikutusten, kuten lääkkeiden aiheuttamien munuaisvaurioiden, ehkäisy on entistä tärkeämpää. Toistaiseksi tärkeintä munuaisten suojaamisessa on riittävä nesteiden ja elektrolyyttien anto solunsalpaajahoidon yhteydessä, mutta myös erityisiä kemoprotektantteja on kehitelty. Solunsalpaajista sisplatiini ja ifosfamidi ovat munuaisten suhteen ongelmallisimmat. Jatkohoidosta vastaavan perusterveydenhuollon lääkärinkin olisi syytä olla selvillä syöpäpotilaan munuaisvaurioiden mahdollisuudesta.

Mirja-Liisa Aitio, Erkki Elonen

Jalan häiriintyneen valtimoverenkierron toteaminen

Huolellisen haastattelun ja kliinisen tutkimuksen lisäksi lääkäri tarvitsee jalan häiriintyneen valtimoverenkierron toteamista varten dopplerlaitetta nilkkaverenpaineen mittaamiseksi vastaanottotyössään, jotta jalan valtimoverenkierto saadaan tutkittua riittävän tarkasti. Nilkan ja olkavarren painesuhde on tärkeä objektiivinen mittari täydentämään epäluotettavaksi koettua sykepalpaatiota. Erityistilanteissa, kuten diabeetikon jalan valtimoverenkierron mediaskleroosin yhteydessä, tarvitaan lisäksi varvaspaineiden mittaamista. Mikäli potilaalla todetaan kriittiseen alaraajaiskemiaan viittaavat löydökset, on potilas syytä lähettää kiireellisesti verisuonikirurgin hoitoon.

Yrjö Leskinen, Jorma Lahtela, Juha-Pekka Salenius

Pienten lasten psykosomaattiset häiriöt

Pienen lapsen, vauvan tai leikki-ikäisen kohdalla on vaikea sanoa, mikä oirehdintatapa on psykosomaattinen, jos ajatellaan psykosomaattisen oireen oikeaoppista määritelmää. Psykosomaattinen oire koskee myöhempää kehitysvaihetta, jolloin psyyke jo sisältää monimutkaisempia toimintatapoja. Vauvalla ja pienellä lapsella on vaikea erottaa, mikä on ns. psyykkistä, mikä fyysistä.

Eeva-Riitta Kokkonen

Lyhyesti: Sildenafiili pulmonaarihypertensioon

Kolme vuotta pahenevaa hengenahdistusta poteneella 21-vuotiaalla miehellä todettiin pitkälle edennyt pulmonaarihypertensio; oireena hänellä oli hengenahdistus, joka esti yli 90 metrin kävelyn tasamaalla. Potilas kieltäytyi keuhkotrans-plantaatiosta. Konservatiiviseksi hoidoksi hänelle aloitettiin sildenafiili, alkuun annoksella 50 mg x 1. Ylläpitoannoksella 100 mg x 5 potilas pysyi oireettomana ja saattoi harrastaa liikuntaa päivittäin ainakin kolmen kuukauden seurannan aikana. Sildenafiilin edullisen vaikutuksen syytä ei tiedetä varmuudella. Tosin keuhkoissa on runsaasti cGMP-spesifistä fosfodiesteraasia, jota sildenafiili inhiboi.

Robert Paul

Lyhyesti: Promiskuiteetti vaatii tehokkaan immuunijärjestelmän

Gibbonit ovat uskollisen yksiavioisia, barbaarimakakinaaraat taas parittelevat vähintään kymmenen koiraan kanssa päivittäin ovulaation aikoihin. Makakit ovat kuitenkin valmistautuneet torjumaan hurjan menonsa vuoksi uhkaavia sukupuolitauteja: niiden veren valkosolujen määrä on kaksinkertainen gibbonien valkosolumäärään verrattuna. Virginialaiset tutkijat osoittivat laajassa kädellisten lajien valikoimassa veren valkosolujen määrän korreloituvan promiskuiteetin asteeseen. Ihmisellä valkosoluja on muuten suunnilleen saman verran kuin gibboneilla.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Käsihygienia tehokasta

Geneven yliopistosairaalassa on toteutettu käsihygieniaohjelmaa vuodesta 1994 lähtien. Kolmen ensimmäisen vuoden seuranta osoitti hygieniaa harrastavien yleistyneen 48 %:sta 66 %:iin. Itse käsien pesu vedellä ja saippualla ei lisääntynyt, vaan lisäys selittyi alkoholipohjaisen klooriheksidiinihuuhteen käytöllä. Parhaiten otti opikseen varsinainen hoitohenkilökunta. Lääkärit olivat jääräpäisin kohderyhmä: mitään muutosta ei heidän jo ennestään vaatimattomissa käsihygieniatavoissaan nähty. Seuranta-aikana sairaalainfektiot vähenivät lähes puoleen ja MRSA-tartunnat alle puoleen. Kunpa lääkärikin uskoisi.

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030