Raisio ja Savonlinna etsivät uusia keinoja lastensuojeluun Lääkärin ei tarvitse olla sosiaalityöntekijä

Lääkärit sanovat vastaanotoille tulevan yhä enemmän potilaita, joiden todellinen syy käyntiin on ihan joku muu kuin sairaus. Moni tuskailee kohta olevansa enemmän sosiaalityöntekijä kuin lääkäri.

Ulla Järvi

Lapsi ja psyykkisesti sairas vanhempi - kuka kuulee lasta?

Porin kaupungin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisissa yksiköissä tehtiin selvitys lapsen asemasta, kun vanhemmista toinen tai molemmat olivat psykiatrisessa hoidossa. Vain kahden potilaan alaikäisiä lapsia oli tavattu vanhemman hoidon yhteydessä. Lisäksi kävi ilmi, että mielenterveysongelmia ilmeni noin 22-

Ritva Erkolahti, Pirkko Manelius, Tuija Salminen, Tuomo Lahti, Laura Salmi, Janette Savolainen, Elina Lahtinen

Pienitehoisen laserhoidon vaikutus ihohaavan paranemiseen

Kroonisten säärihaavojen hyvän ja pysyvän hoitotuloksen kannalta tärkeimmät seikat ovat tarkka diagnoosi haavan perussyystä ja tehokas haavaan johtaneen sairauden hoito. Haavan paikallishoidolla pyritään luomaan optimaaliset olosuhteet ihodefektin paranemiselle.

Ken Malanin

Jäähyväiset poliolle Kansanterveyden historiaa Aasiassa

Lokakuun 29. päivänä tehtiin kansanterveyden historiaa Aasiassa. Kiotoon, Japanin historialliseen kulttuurikaupunkiin, kokoontui tuolloin lähes tuhatpäinen joukko todistamaan WHO:n läntisen Tyynenmeren alueen julistamista vapaaksi poliosta. Tapahtumaan osallistuivat alueen terveysministerit, Japanin Keisarillisen perheen prinssi Hitachi puolisoineen, WHO:n läntisen Tyynenmeren alueen johtaja Shigeru Omi, sekä useat polion eradikaatiota tukeneiden organisaatioiden, kansalaisjärjestöjen ja avustajamaiden edustajat.

Seppo Suomela

DVD-tekniikan saloja

Elokuvien katselu DVD-levyiltä ei korvaa jättikankaan elämystä. Videonauhaan verrattuna DVD on huomattava parannus.

Erkki Karjalainen

Vesijärven myrkylliset sinilevät vuonna 1928

Kesäkuun lopulla 1928 Vesijärven vedessä alkoi esiintyä poikkeuksellisen runsasta kukkimista. Tilanne paheni edelleen heinäkuun alussa. Veden pinnalle muodostui vihreä, paikoin yhtenäinen peite ja samanaikaisesti syvemmät vesikerrokset värjääntyivät ruskean- tai harmaanvihreiksi. Leväkerrostuma ulottui useamman kymmenen senttimetrin syvyyteen.

Arno Forsius

Aivotutkimuksen lunastetut lupaukset ja tulevaisuudennäkymät

Aivotutkimuksen vuosikymmen on tutkijan näkökulmasta ollut voimakkaan kehityksen kautta eikä panostus suinkaan ole mennyt hukkaan. Molekyyli- ja solutason sekä aivorakenteiden toiminnan tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet huimasti ja samalla yhteistyö eri alojen aivotutkijoiden välillä on vahvistunut ennennäkemättömällä tavalla. - Lääkärilehdessä aiemmin tänä vuonna julkaistut kriittiset kirjoitukset aivotutkimuksesta ovat saaneet vastauksen Suomen Aivotutkimusseuran hallituksen jäsenistä koostuvalta kirjoittajajoukolta.

Synnöve Carlson, Matti Airaksinen, Hannu Alho, Eero Castrén, Markus Färkkilä, Irma Holopainen, Esa Korpi, Anders Paetau, Mikko Sams

Kommentti artikkeliin: Voiko ikäihmisen psyykenlääkitystä keventää?

Sirpa Hartikainen ym. artikkeli Voiko ikäihmisen psyykenlääkitystä keventää? (SLL 44/2000) käsitteli erittäin tärkeätä aihetta: ikäihmisten psyykenlääkkeiden tarpeellisuutta sekä kuinka psyykenlääkitystä tulisi arvioida jatkuvasti osana hoitoa. Artikkelissa tähdennettiin kuinka lääkityksen aloittamisen syyt voivat olla kovin diffuuseja, ja kuinka lääkitys voi muodostua pitkäaikaiseksi ilman, että varsinaisesti on arvioitu lääkityksen vaikutuksia ja sivuvaikutuksia.

Pirjo Juhela

Kirjoittajien kommentti

Kiitoksia Pirjo Juhelalle hyvistä huomioista ja tarkennuksista. Hän korostaa perustellusti psyykenlääkkeiden käytön indikaatioiden tarkkuutta. Psyykenlääke ei saa olla mikään mielialaongelmien yleislääke, vaan valmiste on valittava diagnoosin, spesifisten oireiden ja muiden samanaikaisten tautien mukaan, samalla muun lääkityksen vaikutuksia sekä vanhenemisen aiheuttamia farmakokinetiikan muutoksia punniten. Käytännössä ei useinkaan päästä näin tasokkaaseen hoitoon, vaan osa ikäihmisten psyykenlääkityksistä on vain päälle jääneitä ja vailla selvää tarkoitusta, jolloin niiden lopettaminen olisi eduksi potilaalle.

Sirpa Hartikainen, Tarja Linjakumpu, Timo Klaukka

Vastine Lääkärilehdessä olleeseen kirjoitukseen Aristolakkiayrtin myynti yleisölle tulisi lopettaa

Professori Juhana Idänpään-Heikkilän uutiskirjoituksesta (SLL 45/ 2000) saa virheellisen käsityksen, että Suomessa on vapaasti myynnissä aristolokkianyrttiä sisältäviä rohdosvalmisteita tai luontaistuotteita, jotka ovat aiheuttaneet munuaisvaurioita ja -syöpää. Lääkelaitoksen tiedon mukaan aristolokkiaa sisältäviä valmisteita ei ole koskaan ollut Suomessa myynnissä. Aristolokkiayrtti on ollut lääkeluettelon rohdos 80-luvulta lähtien, joskin lääkärilehden artikkelissa 45/2000 rohdoksen nimi oli kirjoitettu muotoon aristolakkianyrtti. Lääkeluettelon rohdos tarkoittaa sitä, että aristolokkiaa sisältävällä rohdosvalmisteella pitää olla Lääkelaitoksen myöntämä myyntilupa, ennen kuin se tulee meillä myyntiin. Tällaisia myyntilupia ei ole koskaan myönnetty. Elintarvikelainsäädännön perusteella lääkeluettelon rohdoksia ei voi olla luontaistuotteissa tai erityisvalmisteissa, jollei niiden lisäämisestä ole saatu puoltava lausunto Lääkelaitoksesta. Tullilaboratorion tarkastuksissa ei ole myöskään toistaiseksi jäänyt kiinni yhtään tuotetta, joka olisi sisältänyt aristolokkiarohdosta.

Sari Ekholm, Marja-Leena Nurminen