Eutanasia lailliseksi Hollannissa

– Nyt muuttuu todella lailliseksi toiminta, joka on tähän asti ollut rikoslain mukaan kiellettyä mutta käytännössä kuitenkin sallittua tiettyjen tiukkojen sääntöjen vallitessa, selittää uuden lain aiheuttamaa muutosta lääketieteen eettisiin kysymyksiin perehtynyt LT Pekka Louhiala.

Helsingin vanhustenhuollon auditointi johti tehostetun kotihoidon kokeiluihin

Kokeilut ovat Helsingin vastaus kaupungin vanhustenhuollon auditoinnissa havaittuihin epäkohtiin.

Yksityis-HYKS:n kaltaisia uusia ideoita voisi edes kokeilla

Lue Jorma Huuhtasen haastattelu kokonaisuudessaan Lääkärilehdestä 47/2000 s. 4814 – 4816

Medica 2000 -messuilla visioitiin: Onko tulevaisuuden sairaala täynnä robotteja - vai lähes virtuaalinen?

Jos tiedemiesten ja insinöörien kaikki visiot pääsisivät käytäntöön, tulevaisuuden sairaalan toimintoja ohjaisivat robotit, tietokoneet ja elektroniset valvontalaitteet.

Ulla Järvi

Laboratoriodiagnostiikassa vallalla kaksi kehityslinjaa

- Tällaisilla messuilla katsellaan, mihin suuntaus alalla on menossa. Kauppoja tehdään vähemmän, mutta kontakteja solmitaan sitäkin enemmän, sanooTurun yliopistollisen keskussairaalan keskuslaboratorion ylilääkäri, professori Ilkka Mononen.

HIV-narkomaanien palvelukeskus avataan Helsingin keskustassa

Helsingin keskustaan, Vuorikadulle, avataan ensi maanantaina palvelukeskus HIV-infektoituneille narkomaaneille. Helsingin kaupunki on tehnyt palvelujen järjestämisestä sopimuksen Diakonissalaitoksen kanssa. Keskus on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Silmä- ja korvataudit pois Laakson sairaalasta

Laakson sairaalan silmätautien ja korvatautien yksiköiden toiminta Helsingissä päättyy joulukuussa. HUS:n perustamisen yhteydessä tehdyn sopimuksen mukaan helsinkiläisten erikoissairaanhoitotasoinen silmä- ja korvatautien hoito keskitetään Meilahden sairaalan alueella olevaan HYKS:n silmä-korvasairaalaan.

Mielenterveyspotilaiden turva-asuminen sairaalahoidon vaihtoehtona

Psykiatrisia sairaansijoja on tällä hetkellä noin 6 200, kun vuonna 1980 niitä oli noin 20 000 ja vuonna 1990 vielä 12 300. Laitosten tyhjentyessä avohoitoa ei ole vastaavasti kehitetty. Moni mielenterveysongelmista kärsivä ihminen hakeutuu sairaalahoitoon tilanteissa, joissa asiantuntevaa apua kyllä tarvitaan, mutta varsinaisia lääketieteellisiä perusteita sairaalahoidolle ei ole. Toisaalta sairaalasta joudutaan kotiuttamaan ihmisiä, jotka eivät vielä omin avuin selviä kotona.

Ensimmäinen päihdekoordinaattori aloitti työnsä TAYS:ssa

Terveydenhuollon maisteri Riitta Lappalainen-Lehto aloitti syyskuun lopussa työnsä TAYS:n kirurgian klinikan uutena päihdekoordinaattorina. Toimenkuva on upouusi, ja vastaavaa hoitomallia ei ole muualla erikoissairaanhoidossa. Päihdekoordinattoria tarvitaan, sillä kirurgian osastoilla on paljon potilaita, joilla on päihdeongelmia. Hoitotyön pulmana on ollut paitsi potilaiden päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen myös heidän ohjaamisensa jatkohoitoon.

Ulla Toikkanen

Sauvakävely kiinnostaa varttuneita

Yli neljäsosa suomalaisista on kokeillut sauvakävelyä ja puoli miljoonaa harrastaa sitä säännöllisesti. Varttuneempi väki on ottanut sen omakseen; harrastajista innokkaimmat ovat 50-64-vuotiaita. Tästä ikäluokasta peräti 20 % harrastaa sauvakävelyä. Vajaat neljä vuotta sitten yleisölle markkinoitu laji on jatkanut nousuaan maamme suosituimpien liikuntalajien joukkoon. Sauvakävelyn harrastuksen leviämistä on auttanut sen helppous, turvallisuus ja edullisuus. Myös lajia markkinoivan Suomen Ladun valtakunnallinen organisaatio ohjattuine harjoituksineen on tehnyt lajia tunnetuksi.