Dementiaa sairastavan potilaan itsemääräämisoikeus

Dementiaa sairastavalla on samanlainen itsemääräämisoikeus kuin muillakin potilailla. Hänellä on oikeus suostua hoitoon tai kieltäytyä hänelle suunnitellusta tai meneillään olevasta hoidosta. Tällainen potilaan pätevä tahdonilmaus on hoidon etiikan kulmakivi. Kun potilas ei voi itse antaa suostumustaan, on pyrittävä potilaan edun mukaiseen hoitoon yhteisymmärryksessä omaisten kanssa. Dementian keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa potilas on usein ryhmäkodissa tai laitoshoidossa. Silloin hänen itsemääräämisoikeutensa toteutumista voi tarkastella parhaiten hyvän hoidon lähtökohdista käsin.

Leena Niinistö

Kuntoutuksen valtakunnallinen ohjaus

Kuntoutuslakiuudistus 1990-luvun alussa on käytännössä lisännyt kuntoutujan kuntoutumismahdollisuuksia ja selkiyttänyt kuntoutuksen järjestämisestä vastaavien organisaatioiden työnjakoa. Lama ei leikannut kuntoutuksen rahoitusta; toimintaan käytetään noin prosentti bruttokansantuotteesta. Kuntoutuksen kannalta tulevaisuuden haasteita tulee olemaan väestön pysyminen työelämässä. Kuntoutuslainsäädännön ja kuntouttavien toimenpiteiden avulla työnteosta halutaan saada eläkkeelle siirtymistä kannattavampi vaihtoehto.

Pekka Mölsä

Pitkäaikaishoidossa olevan vanhuksen tapaturman korvattavuus

Potilasvahinkolakia sovelletaan terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä sattuneisiin henkilövahinkoihin. Terveyden- ja sairaanhoidon määrittely ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Esimerkiksi vanhusten pitkäaikaishoidossa hoivan ja hoidon raja on vaikeaselkoinen. Jos vanhainkodissa tai muussa vastaavassa laitoksessa huolehditaan yleisesti ottaen vanhusten perustarpeista, kysymys on potilasvahinkolautakunnan käytännön mukaan hoivasta (perushoidosta) eikä varsinaisesta (terveyden- ja sairaan) hoidosta. Hoidossa olevan vanhuksen tapaturma voi tulla korvattavaksi potilasvahinkona paitsi silloin, kun tapaturma liittyy tutkimus- tai hoitotoimenpiteeseen, myös silloin, kun potilaan asianmukainen seuranta ja valvonta on laiminlyöty.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Hur skall man styra läkemedelsbruket?

I Sverige har landstingen ansvaret för läkemedelsersättningen enligt samma principer som Folkpensionsanstalten hos oss. Hos grannen har läkemedelskostnaderna emellertid rusat i höjden på ett oroväckande sätt och man söker nu på olika sätt att stävja denna dyra utveckling. Sedan 30 år har man, delvis för detta ändamål, så kallade läkemedelskommittéer i anslutning till sjukhus eller landsting. Den äldsta kommittén finns vid Karolinska sjukhuset, men nästan lika länge har kommittén i Jämtlands län framgångsrikt verkat för ett medicinsk riktigt och ett ekonomiskt rationellt läkemedelsbruk.

Svante Stenman

Pohjoismainen tutkijakurssi mielenterveyden edistämisestä ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisystä

Tutkijat pohtivat kesäkuussa Virroilla mielenterveyden edistämistä ja mielenterveyshäiriöiden preventiomahdollisuuksia sekä valmiuksia toteuttaa alueen tutkimusohjelmia.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Maritta Välimäki

Kouluterveydenhuollon Pikku Jättiläinen

Pirjo Terho ja hänen tiiminsä on tehnyt kirjan, joka on paljon enemmän kuin mitä se lupaa. Oikeampi nimi kuin Kouluterveydenhuolto olisi ehkä Kouluikäisten hyvinvointi ja kehitys sekä niiden tukeminen, painottaen kouluterveydenhuollon näkökulmaa ja roolia.

Jörn Elfving

Pienesti sienistä

Sieni-infektiot ovat monisäikeinen tautiryhmä, joka käy aina vain vaikeammaksi. Lisääntyvät immuunihäiriöt horjuttavat viattomana pidettyjen sivulöydöshiivojen tai homeiden merkitystä patogeenisuuntaan. Avohoidonkaan kliinikolle ei enää riitä, että tuntee varvasvälien tai kynsien silsan tai vartalolta savipuolen tai muut tavalliset hiivataudit. Matkailijan outo kuumetauti voi olla meillä harvinainen sieni-infektio. Vastaanotolle voi tulla sporotrikoosi, kromomykoosi, Pneumocystis carinii -pneumonia tai tavallisen näköisen silsan aiheuttajana tropiikista haettu hoitoresistentti Scytalidium.

Raimo Suhonen

Tekniikkaa paineen alla

Concorden tekniikka petti katastrofaalisesti. Kansakunnan maineeseen liittyvät huipputekniikan projektit ovat erityisen riskialttiita.

Erkki Karjalainen

Julkinen terveydenhuolto on uppoava laiva ilman kipparia

Kuluneen kevään ja kesän aikana on kiitettävän paljon puhuttu julkisen terveydenhuollon ongelmista. Hyvinkin arvovaltaiset poliitikot ovat myöntäneet, että ongelmia on. Valtaosa todetuista ongelmista on sellaisia, joiden korjaaminen vaatii rahaa. Valtion budjettiesityksessä ensi vuodelle siirretään rahaa hampaiden hoitoon, usein siis perusterveille. Lisärahaa terveydenhuoltoon ei tule. Kommenteissaan kunnat ovat ilmoittaneet, ettei ole varaa lisätä rahaa terveydenhuoltoon. Valtio on siirtänyt vastuun kunnille, kunnat moittivat valtiota rahapulastaan, ongelmia ei korjaa kukaan. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että nykyisellään verokertymästä vain 15 % käytetään terveydenhuoltoon.

Risto Lantto

Valtuuskunnan vaalien mainonta Lääkärilehdessä

- Esittelyt julkaistaan Lääkärilehden numerossa 38/2000, joka ilmestyy 6.10.2000. __________________________________________________