Pitääkö virustautia sairastavalta lapselta hakea bakteremiaa?

Yksi tavallinen ongelma päivystysvastaanotolla on, pitääkö ilmeistä virustautia sairastavalta lapselta hakea myös mahdollista bakteerikomplikaatiota. Aihetta on lähestytty usealla tutkimusasetelmalla ja yleensä tulokset ovat viitanneet siihen, ettei rutiininomaisesta bakteeritaudin etsimisestä ole hyötyä, mikäli virustaudin diagnoosi on selvä ja lapsi on yli 3 kuukauden ikäinen. Bostonilaistutkijat selvittivät kysymystä laajan retrospektiivisesti kerätyn aineiston avulla.

Per Ashorn

Betadinen laukaisema kilpirauhasen liikatoiminta Kaksi tapausselostusta

Lisääntynyt jodialtistus esimerkiksi röntgenvarjoaineiden, paikallisen jodia sisältävän antiseptin käytön tai amiodaronilääkityksen takia voi akutisoida aiempia kilpirauhasen toiminnan häiriöitä. Etenkin pitkäaikainen povidonijodin paikalliskäyttö aiheuttaa aikuisille verraten yleisesti merkittävän systeemisen jodialtistuksen.

Kari Laine, Marja Hietarinta

Nenässäkö tunnetun ja tuntemattoman, haistetun ja hajuttoman salaisuus

Hieman mystisiksikin uskotut tiedostamattoman välittäjäaineet, feromonit, ovat ilmeisen keskeisiä primitiivisten käyttäytymismallien sanansaattajia. Uusi tutkimus paljastaa feromoneihin liittyvän viestijärjestelmän ainutlaatuisuuksia ja erottaa nämä nenältä kulkeutuvat erikoisviestit hajuaistimuksista myös anatomisesti.

Ravinto ja syövän ehkäisy

Ravinnon ja syövän välisistä yhteyksistä kiinnostuneet tutkijat kokoontuivat kesäkuun alussa Tampereella. Viiden päivän ajan 150 asiantuntijaa 32 maasta keskusteli Herman Adlercreutzin johtamassa kokouksessa yleisimpien syöpien, kuten rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyövän, ennaltaehkäisystä luonnollisten aineiden ja kemiallisin menetelmin valmistettujen lääkeaineiden avulla.

Satu Männistö

Perheittäin esiintyvä päänsärky

Päänsärky on yleisin neurologinen oire sekä aikuisilla että lapsilla. Tutkimuksessa selvitettiin päänsäryn esiintyvyyttä ja riskitekijöitä perhenäkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut löytää keinoja ehkäistä päänsärkyoireen syntyä sekä vähentää jo esiintyvän oireen esiintymistiheyttä. Väitöskirja koostuu viidestä alkuperäisartikkelista.

Minna Aromaa

Korkean veren triglyseriditason syntymekanismi tyypin 2 diabeteksessa

Tyypin 2 diabetekseen liittyy 2-4-kertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin. Lisääntynyt riski ei selity pelkästään sepelvaltimotaudin klassisilla riskitekijöillä, kuten kohonneella veren kolesterolipitoisuudella. Myöskään diabeteksen kesto tai verensokeritaso eivät riitä selittämään lisääntynyttä riskiä. Tyypilliset rasva-aineenvaihduntahäiriöt diabeteksessa ovat korkea veren triglyseriditaso, häiriintynyt aterianjälkeinen rasva-aineenvaihdunta, lisääntynyt haitallisten, pienten LDL-hiukkasten pitoisuus ja pienentynyt HDL-kolesterolin pitoisuus. Korkea triglyseridipitoisuus on itsenäinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että veren triglyseridipitoisuuden nousu yli tason 1,5-1,7 mmol/l edesauttaa myös edellä mainittujen muiden häiriöiden kehittymistä.

Raija Malmström

Psykiatriset konsultaatiopalvelut yleissairaalassa

Yleissairaalan toimintaympäristössä arvioitiin psykiatristen konsultaatiopalvelujen tarjontaa, konsultaatiopotilaiden sairauskirjoa ja sairauksien yhteisesiintyvyyttä (komorbiditeetti) suhteessa potilaiden toimintakykyyn. Erityisesti tutkittiin päihdekäytöstä aiheutuneita häiriöitä ja niihin liittyviä yleissairauksia ja mielenterveyden häiriöitä.

Riitta Alaja

Mannaaniin sitoutuva lektiini: seerumipitoisuuteen vaikuttavat tekijät ja vaikutus vastustuskykyyn

Mannaaniin sitoutuva lektiini (MBL) on maksan erittämä seerumin akuutin faasin proteiini. Sen perinnöllinen puutos on väestössä varsin yleinen ja liittyy lisääntyneeseen infektioherkkyyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää MBL-pitoisuuden iänmukainen vaihtelu ja puutoksen esiintyvyys suomalaisessa väestössä. Lisäksi tutkittiin MBL-pitoisuuden vaihtelua infektion aikana sekä puutoksen merkitystä itsenäisenä infektioille altistavana tekijänä, ja liittyneenä muihin immunopuutostiloihin.

Janne Aittoniemi

Terveyspalvelujen tuottajien välinen kilpailu Suomessa

Kilpailun ulottamista terveyspalvelujen tuotantoon on tutkittu viime aikoina yhä enemmän myös Suomessa. Muun muassa kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisusarjassa on keväällä 1999 ilmestynyt tutkimusraportti, joka arvioi kilpailun edellytyksiä terveydenhuollossa sekä kilpailuympäristön taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä. Niin ikään aiheesta on käyty vilkasta keskustelua terveydenhuollon eri toimijoiden piirissä. Viimeksi on terveydenhuollon kilpailuedellytyksiä käsitelty tämän lehden numerossa 14/99, jossa kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen esitti näkemyksiään tästä ajankohtaisesta teemasta. Kirjoitus oli varsin seikkaperäinen ja siinä tuotiin esiin tärkeimmät tavoitteet kilpailun lisäämiselle myös terveydenhuollon palvelutuotannossa, vallitsevat rajoitukset ja esteet avoimen kilpailun syntymiselle sekä käsiteltiin niitä mahdollisuuksia, joita suomalaisella terveydenhuoltojärjestelmällä olisi vastata tulevien aikojen vaikeisiin haasteisiin.

Vesa Ekroos

Ammattitaudit vähenivät

Ammattitautien määrä on vähentynyt. Työterveyslaitoksen ylläpitämään työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin viime vuonna 4 816 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. Määrä oli 4 % pienempi kuin edellisvuonna.