Väitöskirjan osajulkaisujen tulee olla julkaisuja

Lääkärilehden pääkirjoituksessa 15.9. (SLL 35/2000) professori Jorma Paavonen puuttui tärkeään asiaan, josta olen kirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä. On käsittämätöntä, että maassamme hyväksytään lääketieteellisissä tiedekunnissa väitöskirjoja, joiden kaikki osajulkaisut eivät ole julkaistuja, vaan pelkkiä käsikirjoituksia! Minun mielestäni jok'ikisen väitöskirjaan otetun osajulkaisun tulee olla oikeasti julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi in print; ei opinnäytetöiden tason madaltaminen ammattikuntaamme hyödytä. Lääketieteilijöitä on ennenkin syytetty väitöskirjatehtailusta.

J.H. Meurman

Järkevyyden ja järjettömyyden tasapaino

Johan Cullberg on psykiatrian professori, psykoanalyytikko ja Ruotsin sosiaalihallituksen monivuotinen pysyvä asiantuntija, jonka ensimmäinen kirja Tasapainon järkkyessä käännettiin suomeksi 1970-luvulla. Kirjassa enteiltiin kriisien hallintapyrkimystä, joka on tämän päivän todellisuutta. Cullberg on kirjoittanut myös yleiskatsauksen dynaamiseen psykiatriaan ja tarkastellut luovan taiteilijan elämänkriisiä mallinaan August Strindberg ja Stig Dagerman.

Erkki Väisänen

Yleislääketieteen historiaa: aluelääkärinä Kuusamossa

Helsingissä lääketiedettä 1920 opiskeleva Lennart Gabriel Fortelius halusi ansaita rahaa opintojaan varten sekä saada käytännön lääkärin kokemusta. Tämän takia hän syyskesällä 1920 matkusti Kuusamoon toimiakseen aluelääkärin viranhoitajana alueella, jossa kahteen vuoteen ei ollut toiminut lääkäriä ja jossa yksikään hammaslääkäri ei ollut koskaan työskennellyt. Kirjan ensimmäinen osa sisältää Lennart Gabriel Forteliuksen kirjeitä Kuusamosta koti- väelleen Helsinkiin ja Turkuun syksyn ja talven 1920 aikana.

Sirkka-Liisa Kivelä

Kaksi skorpionia Vierailu taidenäyttelyssä

Harvoin pääsee tutustumaan kollegan taideharrastuksien tuloksiin. Ehkäpä haluamme tuoda itseämme esille ensisijassa tieteenteon ja ammattimme kautta. Usein tuomme harrastuksemme vain läheistemme arvioitaviksi. Onkohan takana ujous vai jonkinlainen leimautumisen pelko. Vai onko meihin iskostunut tiukasti täydellisyyden vaatimus jonkinlaisen tiedemieskoulutuksen seurauksena? Mene ja tiedä.

Veikko Karskela

Huumetestit

Samaan aikaan kun jouto- ja yliopistoväki kiistelee siitä uskoako porttiteoriaan vai ei, maksaa väestö huumelepsuilun lunnaita. Yhä useampi voi todeta autonsa sisään murtaudutun, jolloin kaikki nopeasti rahaksi muunnettava on kähvelletty. Tietyillä pysäköintiruuduilla on voitu murtautua montakin kertaa samaan autoon lyhyen ajan sisällä. Tilanteesta eniten tympääntyneet ja oppineet ovat päätyneet elektronisiin ajonesto- ja hälytyslaitteisiin. Muutaman tonnin hankinta on taannut rauhan niin autolle kuin omistajansa sielulle. Vartiointi- ja hälytysbusineksella menee lujaa. Poliisi levittelee käsiään, ei ehdi, ei pysty...

Työpaikkakiusaamista

Rauhallinen koti-ilta ja ykkösen pääuutislähetys: TYS anestesiologit irtisanoutuneet. Tämä oli kieltämättä uutinen, mutta viimeisen kymmenen vuoden turkulaisraporttien perusteella ei kuitenkaan täysi yllätys. Irtisanoutuminen on rankka toimenpide, johon ei julkisen viran haltija helposti ryhdy, lääkäri varsinkaan. Toisaalta moni lääkäri saa viran vasta neljänkympin paremmalla puolella, ja jos on koko ammattiuransa notkunut pätkätöiden ja tiputellen annettujen määräyskirjojen varassa, ei irtisanoutuminen horjuttane työntekijän perusturvallisuutta laisinkaan.

Kati Myllymäki

Tasapuolisesti - yhdessä

Neuvottelut kunnallisesta lääkärivirkaehtosopimuksesta seuraavalle kaudelle ovat jälleen käynnistymässä. Lääkäriliiton tehtävä on viimeistään nyt kristallisoida tavoitteensa. Lääkäriliiton valiokunnissa, työryhmissä ja hallituksessa on tehty asian eteen töitä vuoden mittaan. Lääkäriliiton valtuuskunta on jo asettanut tavoitteeksi, että virkaehtosopimuksessa tulee tavoitella peruspalkkapainotteista ratkaisua. Tavoiteasettelun pitäisi siis olla yksinkertaista.

Jaakko Halonen

Kunnallisvaalit ovat terveysvaalit! Lääkäriliiton kymmenen askelta parempaan terveydenhuoltoon

Kunnallisvaalit ovat terveydenhuollon kannalta tärkeämmät kuin mitkään muut vaalit. Ne ovat terveysvaalit. Terveydenhuollon järjestämisestä päätetään kunnissa. Kunnallisesta päätöksenteosta riippuu, halutaanko rahaa suunnata terveydenhuoltoon vai muualle. Kuntaliiton selvityksen mukaan terveydenhoito kiinnostaa kansalaisia kaikkein eniten kuntien talousarviossa. Vaalien ennakkoäänestys pidetään 11.-17. lokakuuta ja varsinainen äänestyspäivä on 22. lokakuuta. Lääkäriliiton rahoituskokeilutyöryhmä ja terveyspoliittinen valiokunta ovat valmistelleet liiton toimiston kanssa kunnallisvaalikeskusteluja varten Lääkäriliiton 10 askelta parempaan terveydenhuoltoon, jotka on jaettu neljään pääryhmään.

Puolueiden kunnallisvaaliohjelmat syynissä terveydenhuollon osalta

Kunnallisvaalit ovat terveysvaalit. Tärkeimmät terveyspalveluihin liittyvät ratkaisut tehdään kunnissa ja kuntayhtymissä.

Mika Vehkasaari

Immunologiset ja geneettiset tekijät tyypin 1 diabetekseen liittyvän munuaistaudin synnyssä

15.6.2000 Helsingin yliopisto

Eija Korpinen