Seerumin leptiinipitoisuus ja uniapnean verisuonikomplikaatiot

Liikapainon ja uniapnean yhteys on kiistaton. Useilla lihavilla on todettu suuria seerumin leptiinipitoisuuksia, ja tämän on ajateltu johtuvan liikalihavuuden aiheuttamasta leptiiniresistenssistä. Kyse on 167 aminohapon proteiinista, jota pääosin tuottaa valkoinen rasvakudos; näiden määrillä onkin selvä yhteys. Leptiini estää hypotalaamisen neuropeptidi Y:n synteesiä, ja tämä taas stimuloi ruoan käyttöä. Siis jos leptiini ei vaikuta, niin lihotaan?

Hannu Puolijoki

Milloin oireeton aorttaläpän ahtauma pitäisi leikata?

Oireettoman potilaan altistaminen ison leikkauksen riskeille on vaikea hoitopäätös, jonka takana on oltava riittävästi tietoa selvästä hyödystä ennusteen kannalta.

Juhani Airaksinen

Ikäihmiset masennuslääkkeiden suurkuluttajia

Masennuslääkkeiden käyttö kasautuu vahvasti vanhuksille. Viime vuonna näiden lääkkeiden käyttäjiä oli 75 vuotta täyttäneistä 12 %, kun osuus koko väestöstä oli 5 %. Vanhukset käyttävät muitakin psyykenlääkkeitä selvästi enemmän kuin muut. Mielialaongelmien taustalla on yksinäisyyttä ja somaattisia sairauksia, ja psyykkisiä ongelmia voi syntyä myös monien lääkkeiden sivuvaikutuksina. Masennuksen hoidon tulisi perustua elämäntilanteen selvittelyyn ja havaittujen sairauksien huolelliseen hoitoon. Terveys- ja sosiaalipalvelujen voimat eivät kuitenkaan näytä riittävän tyydyttämään iäkkäiden kasvavaa hoidon tarvetta, jolloin lääkkeet jäävät lähes ainoaksi ratkaisuksi.

Sirpa Hartikainen, Timo Klaukka, Arja Helin-Salmivaara, Sirpa Sairanen

Vastuusta sairaanhoidossa

Klassisen lääkärin vastuu ja maine olivat kovasti toisistaan riippuvaisia. Kuten Foucault kertoo kirjassaan klinikan synnystä, klassisen lääkärin pyrkimyksenä oli parantaa potilas oireistaan mahdollisimman pian ja helposti.

Pekka Vuoria

Lääkärikin tarvitsee kuntoutusta

- Lääkärien työn kuormittavuus on jatkuvasti kasvanut ja työuupumus on yhä yleisempi ongelma kollegakunnassa, mutta kynnys hakea apua on liian korkea, toteaa Seppo A. Salo, ammatilliseen kuntoutukseen juuri itse osallistunut lääkäri. Hän ja viisi muuta Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa järjestetyn työkykyä ylläpitävän ja parantavan TYK-valmennuksen läpikäynyttä lääkäriä ottivat yhteyttä Lääkärilehteen, koska he halusivat herättää keskustelua työssä jaksamisesta ja kuntoutuksen tarpeesta. Kaikilla on lähipiirissään kollegoja, joiden työkunto olisi kipeästi huollon tarpeessa.

Marit Henriksson

Työkyvyn kehittäminen on työn kehittämistä

Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa Oulussa on kehitelty ammatillisen kuntoutuksen uutta ideologiaa, jonka ydin on työn ja työyhteisön kehittämisessä, ei vain kuntoutujan oman suorituskyvyn vahvistamisessa. Uutta lähestymistapaa on valmisteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön kanssa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Jorma Mäkitalo, joka normaalisti työskentelee Merikoskella tutkijan tehtävissä, on toiminut ensimmäisen laitoksessa lääkäreille järjestetyn TYK-kurssin vetäjänä.

Marit Henriksson

Toimiva terveydenhuolto vahvistaa taloudellista kilpailukykyä

Onko terveydenhuolto kansakunnan taakka vai kilpailuetu? Hyvä terveydenhuoltojärjestelmä vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään, hyvinvointiin sekä työtehoon. Polttava ja ajankohtainen aihe on: kuinka pitkään ihmiset jaksavat työelämässä? Vanhentuva Suomi on mittavien haasteiden edessä, sillä terveydenhuoltomenot kasvavat väestön ikääntyessä.

Merja Koivuniemi

Muutosjohtamisen haasteet yliopistosairaalassa

Yliopistosairaala on sekä asiantuntija- että palveluorganisaatio: sairaalan tehtävänä on tuottaa terveyttä, kun taas yliopisto kartuttaa terveyden tuottamiseen tarvittavaa tietopääomaa. Kahden suuren organisaation roolien yhteensovittaminen ja tuloksellinen toiminta edustaa poikkeuksellisen haastavaa johtamistehtävää, joka asettaa suuria vaatimuksia lääkärikunnan johtamisvalmiuksien kehittämiselle. Tehokkaan rekrytoinnin avulla tulisi tunnistaa ne henkilöt, joilla on valmiuksia kehittyä johtajiksi. Johtamistyön tulisi kilpailla parhaista kyvyistä ammatillisen uran rinnalla.

Anja Tuulonen, Jouko Isolauri, Heikki Paavilainen

Imatran psykiatrisen hoito-organisaation muutos Asiakkaan näkemyksiä

Imatralla yhdistettiin vuonna 1998 kaupungin ja sairaanhoitopiirin tuottamat mielenterveys- ja päihdepalvelut lähes kokonaisuudessaan vuodeosastohoitoja myöten Imatran kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveystyön vastuualueeksi. Muutosprosessin suunnittelun ja toteutuksen aikana ilmeni monenlaista mielipidettä asiakkaiden heitteille jätöstä alkaen. Asiakaskyselyllä kartoitettiin asiakkaiden kokemuksia muutoksesta. Asiakkaat eivät kokeneet hoidon huonontuneen.

Raili Korhonen, Kari Korhonen, Pekka Utriainen

Yhteinen käytäntö tiedekuntiin

Jorma Paavonen kiinnitti pääkirjoituksessaan (SLL 35/2000, s. 3431) huomiota tärkeään seikkaan, joka koskee osajulkaisuväitöskirjojen käytäntöä. Hän toteaa, että Helsingin, Tampereen ja Kuopion yliopistojen lääketieteelliset tiedekunnat noudattavat liberaalia käytäntöä, jonka mukaan yksi väitöskirjan osajulkaisuista saa olla käsikirjoitusvaiheessa. Hän referoi Turun ja Oulun yliopiston lääketieteellisissä tiedekunnissa julkaistuja yksittäisiä väitöskirjoja, joissa on noudatettu vielä liberaalimpaa käytäntöä. Paavonen peräänkuuluttaa keskustelua asiasta ja ehdottaa yhtenäistä käytäntöä. Hänen ehdotuksensa on, että osajulkaisuväitöskirjoissa korkeintaan yksi osatyö viidestä saa olla käsikirjoitusvaiheessa.

Amos Pasternack