Freoneja sisältävät astmalääkkeet poistuvat markkinoilta

Inhalaationa käytettävät lääkevalmisteet voidaan jakaa lääkemuodon perusteella neljään ryhmään: sumutinnesteisiin, inhalaatiosumutteisiin, inhalaatiojauheisiin ja inhalaatiohöyryihin. Kaikkiin lääkemuotoihin liittyy etuja ja haittoja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kiinnitetty erityistä huomiota mm. aerosoliteknologiaan perustuvien inhalaatiosumutteiden sisältämien ponneaineiden vahingollisiin vaikutuksiin yläilmakehän otsonikerrokseen. Tämä on johtanut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden perusteella vaarallisten ponneaineiden käytöstä tullaan luopumaan. Kaikki potilaat eivät voi kuitenkaan vaihtaa inhalaatiosumutetta inhalaatiojauheeseen tai sumutinlaitteeseen. Onkin ehdottoman tärkeää kehittää CFC-yhdisteitä sisältämättömiä inhalaatiosumutteita, joilla on käytön kannalta samat edut kuin nykyisillä CFC-yhdisteitä sisältävillä inhalaatiosumutteilla.

Jussi Holmalahti

Hoitotahto - potilaan pätevä ja vakaa tahdonilmaisuko?

Kuusi vuotta on ollut voimassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92, myöhemmin potilaslaki), jossa yksi keskeisimmistä, ehkä keskeisin, säännös koskee potilaan itsemääräämisoikeutta (6. pykälä). Potilaan itsemääräämisoikeus merkitsee sitä, että hänen suostumuksensa on hoidon luvallisuuden edellytys ja että potilaalla on oikeus suostua hoitoon tai kieltäytyä hänelle suunnitellusta tai jo aloitetusta hoidosta. Potilaan kieltäytymisoikeus ulottuu myös tulevaan hoitoon tai hoitolinjaan, jonka osalta potilas on tehnyt päätöksensä ollessaan lääketieteellisesti kykenevä ja potilaslain mukaan kelpoinen päättämään. Potilaalla on oikeus kieltäytyä myös sellaisista hoitotoimenpiteistä, joista luopuminen johtaa potilaan kuolemaan, vaikean ruumiinvamman syntymiseen, vakavaan sairauteen tai sellaisen vaaraan.

Irma Pahlman

Kuntoutussuunnitelma on ennakkoelämäkerta

Kuntoutuksen tärkeimpiä puolia ovat ihmisen itseymmärryksen lisääntyminen ja oman elämän hallinnan kasvu sairauden, vian tai vamman kanssa. Nämä voidaan sisällyttää kuntoutussuunnitelman rakentamisessa toteutuviin kehitysprosesseihin. Kuntoutussuunnitelma on parhaimmillaan ennakkoelämäkerta, jossa näkyvät ne tavoitteet, joita kuntoutuja asettaa itselleen omassa tilanteessaan.

Timo Pohjolainen, Paavo Rissanen

Biokeskusten avulla suomalainen tutkimus pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä Biocenter Oulu on Suomen vanhin

Kaikissa Suomen viidessä lääketieteellistä opetusta antavassa yliopistossa toimii biokeskus, jonka tehtävänä on tuottaa korkeatasoista tutkimusta kliiniseen työhön. Keskusten toimintaa rahoittavat yliopistot, opetusministeriö ja Suomen Akatemia. Lisäksi keskuksissa toimivat tutkijat ja tutkijaryhmät hankkivat omiin projekteihinsa rahoitusta apurahojen avulla. Biokeskuksia käsittelevässä kirjoitussarjassa esittelemme keskukset ja kerromme niiden toiminnasta.

Tuomo Saarikko

Hallituksen päätöksiä 15.6.99: Yleissairaalapsykiatrian erityispätevyys perustettiin

Lääkäriliiton hallitus päätti perustaa yleissairaalapsykiatrian erityispätevyyden ja vahvisti sille samalla pätevöitymisohjelman. Esityksen erityispätevyyden perustamiseksi oli tehnyt Suomen Psykiatriyhdistys.

Mika Vehkasaari

Styrelsenytt 15.6.99: Särskild kompetens i konsultationspsykiatri

Läkarförbundets styrelse beslöt vid sitt möte den 15 juni inrätta en särskild kompetens i konsultationspsykiatri (yleissairaalapsykiatria) och fastställde utbildningsprogrammet för kompetensen. Det var Psykiaterföreningen som hade föreslagit att en särskild kompetens inrättas för den psykiatriska konsultverksamhet som bedrivs på allmänna sjukhus. Enheter för konsultationspsykiatri finns redan vid landets alla universitetssjukhus, centralsjukhus och ett flertal kretssjukhus.

Ilmoittautumisaika lakkautettavien suppeiden erikoisalojen koulutukseen päättyy 31.8.1999

Syyskuussa 1998 annettiin uusi asetus erikoislääkärin tutkinnosta. Siinä yhteydessä lakkautettiin suuri osa entisistä 8 vuoden koulutusohjelmista eli ns. suppeista erikoisaloista. Tähän asetukseen 30.12.1998 annetun asetusmuutoksen mukaan näitä vanhoja suppeiden alojen tutkintoja voi vuoden 2005 loppuun saakka ulottuvan siirtymäkauden puitteissa suorittaa sellainen lääkäri, joka saa vuoden 1999 loppuun mennessä suoritettua vanhan tutkintoasetuksen mukaisen 6 vuoden koulutusohjelman eli ns. pääerikoisalan. Tämä edellyttää, että hän ilmoittautuu koulutusohjelmaan johonkin lääketieteellisistä tiedekunnista viimeistään 31.8.1999.

Lääkärien täydennyskoulutuksen suuntaviivat - Suomen Lääkäriliiton suositus

Motto: Täydennyskoulutus on lääkärin työhön ja ammattiin kuuluva oikeus ja eettinen velvollisuus.

Lääkärien täydennyskoulutuksen suuntaviivat - Lääkäriliiton suosituksen perustelumuistio

Täydennyskoulutus on lääkärin työhön ja ammattiin kuuluva oikeus ja eettinen velvollisuus. Se on perus- ja jatkokoulutuksen jälkeistä ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja syventämistä. Sen avulla lääkärikunta kehittää osaamistaan ja työskentelyään niin, että lääkärit pystyvät joustavasti vastaamaan potilaiden ja terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin. Tuloksena on laadukas ja iloa tuottava lääkärin työ (Lääkärijärjestöjen kannanotto lääkärien täydennyskoulutuksesta 13.12.1996).

Risto Piekka valittiin Akavan uudeksi puheenjohtajaksi

Akavan VIII edustajakokous valitsi keskusjärjestön uudeksi puheenjohtajaksi valtiotieteen maisteri Risto Piekan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Hän voitti vastaehdokkaanaan olleen entisen puheenjohtajan, professori Mikko Viitasalon äänin 371-142.

Mika Vehkasaari