76135 osumaa

Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -tutkimus

Työterveyslaitos ja Lääkäriliitto tekivät lääkärien työoloja ja kuormittuneisuutta selvittävän kyselytutkimuksen loppuvuodesta 1997. Kysely pohjautui vuonna 1986 toteutettuun Stressi ja burnout lääkärin työssä -tutkimukseen täydennettynä koko työssä käyvän väestön työoloja ja terveyttä selvitelleiden tutkimusten kysymyksillä. Vuoteen 1986 verrattuna lääkärikunta oli naisistunut, ikääntynyt ja lyhentänyt työpäiväänsä. Lääkäreillä oli kokonaisuutena vähemmän työuupumusta kuin Suomen akateemisesti koulutetulla väestöllä. Lääkärien työuupumuksen esiintyvyydessä oli kuitenkin huomattavia eroja lääkäriryhmien välillä. Fyysisiä rasitustekijöitä, väkivallan uhkaa ja henkistä väkivaltaa esiintyi lääkärin työssä selvästi enemmän kuin vastaavaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvalla muulla väestöllä yleensä. Lisäksi lääkärin työssä esiintyi vaihtelevasti myös koettuja kemiallisia, biologisia ja fysikaalisia altisteita. Lääkärin työtä ei siten voidakaan tarkastella yhtenä ammattina haittatekijöiden suhteen.

Saara Töyry, Kimmo Räsänen, Santero Kujala, Kaj Husman, Juhani Juntunen, Raija Kalimo, Riitta Luhtala, Kati Myllymäki, Markku Seuri, Markku Äärimaa

Potilaan oikeuksien todellisuus

Julkisuudessa keskustellaan jälleen kiivaastikin terveydenhuollosta, sen kustannuksista ja kustannusten leikkauksista, tasa-arvosta ja jonoista, hoidon epäonnistumisista niin yksittäisissä tapauksissa kuin yleisemminkin. Toisaalta viranomaisselvitykset, esimerkiksi EU:n jäsenmaita koskeva vertailututkimus, kertovat, että suomalaisista 86 % on tyytyväisiä terveyspalvelujärjestelmään. Ristiriita julkisuudessa usein esiintyvien kielteisten näkemyksten ja toisaalta myönteisten tutkimustulosten välillä ilmentää mielestäni monia asioita ajassamme ja asenteissamme: oikeus hyvään hoitoon on meille tärkeää. Me arvostamme tasa-arvoa ja edellytämme, että terveyspalvelujen tulee olla tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Se kertoo myös muutoksesta ja siihen liittyvästä epävarmuudesta, meneillään on ollut ja on edelleen voimakas muutos terveydenhuollon palvelurakenteessa. Se ilmentää myös sitä, että terveydenhuollon palvelujen yleisen tason todellisuus on toinen kuin yksittäisen potilaan.

Riitta-Leena Paunio

Heikkonäköinen työpaikalla

Ammatista ja työtehtävästä riippuen näön huononeminen saattaa heikentää nopeastikin työkykyä. Tilanne on yksilölle usein myös henkisesti vaikea. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista tiedetään kuitenkin vieläkin aivan liian vähän. Kuntoutuksen tarpeessa olevat henkilöt eivät ohjaudu riittävän usein kuntoutukseen. Seurauksena on liian usein yksilön uupuminen työssään ja ennenaikainen eläköityminen.

Martti Kauhanen

Uutiskirje Yhdysvalloista

Toukokuun 10. päivänä National Board of Medical Examiners (NBME) siirtää lopullisesti kynän ja paperin syrjään laillistamistutkinnoissa. Tästä lähtien tutkinto suoritetaan tietokoneen välityksellä tutkintokeskuksessa. Kaikkiaan 19 000 amerikkalaista lääketieteen opiskelijaa osallistuu viralliseen laillistamistutkintoon, jonka ensimmäinen osa on tarjolla toukokuussa ja toinen elokuun lopulla. Tulokset on luvattu parissa viikossa, kun ennen joutui odottamaan pari kuukautta.

Tuula Fabrizio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030