Kansainvälinen Naislääkäriyhdistys 80 vuotta

Kansainvälinen Naislääkäriyhdistys, Medical Women's International Association, joka täyttää tänä vuonna 80 vuotta, on vanhin kansainvälinen lääkäriyhdistys. Kun yhdistys perustettiin, ajateltiin, että sen tärkeimpänä tehtävänä oli keskustella ja päättää asioista, jotta naislääkärit voisivat auttaa parhaimmalla tavalla sodanjälkeisessä jälleenrakennustyössä. Ensimmäinen konkreettinen tavoite oli saada naislääkärit perustamaan yhdistyksiä omissa maissaan.

Lääkäriliiton laatupalkinto patologian laadunvarmistustyöryhmälle

Lääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan 7.5. myöntää Lääkäriliiton laatupalkinnon IAP:n (International Academy of Pathology) Suomen osaston laadunvarmistustyöryhmälle vuodelta 1995. Tunnustuspalkinto myönnettiin esimerkillisestä pioneerityöstä patologian laatutunnusjärjestelmän luomisessa. Palkinto luovutettiin asiasta järjestetyn lehdistötilaisuuden yhteydessä 2.6.99.

Tapani Kosonen 80 vuotta

Suomen Lääkärilehden pitkäaikainen päätoimittaja ja Lääkäriliiton entinen toiminnanjohtaja, lääkintöneuvos Tapani Kosonen täytti 80 vuotta 14.5.1999. Hän aloitti työskentelynsä Lääkäriliitossa 1961 apulaistoiminnanjohtajana ja sai hoidettavakseen myös lehden päätoimittajan tehtävät 1962. Vuodesta 1968 hän oli liiton toiminnanjohtajana ja jatkoi lehden myös päätoimittajana eläkkeelle siirtymiseensä asti 1982. Tapani Kososen yli kahdenkymmenen vuoden työ lehdessä näkyy sen muuttumisena muiden töiden ohella toimitetusta julkaisusta arvostetuksi ammatti- ja järjestölehdeksi. Monet lehden vakio-osastoista käynnistyivät päätoimittaja Kososen aikana, ja lehti vakiinnutti asemansa lääkärien eniten lukemaksi ammattilehdeksi.

Kirurgipalvelu avasi Helsinkiin uuden yksityissairaalan

Suomen Kirurgipalvelu on toiminut Tampereella vuodesta 1977 ja Helsingissä vuodesta 1996 saakka. Kirurgipalvelu avasi Helsingin Makkarataloon Keskuskadulle uuden yksityissairaalan, jossa on 6 potilaspaikkaa, 3 leikkausalia ja heräämö. Sairaalassa ovat edustettuina plastiikkakirurgia, ortopedia, hammashoito, yleiskirurgia, ihotaudit, korva-, nenä-, ja kurkkutaudit sekä käsikirurgia. Siellä työskentelee noin 30 lääkäriä ja hammaslääkäriä sekä 10 sairaanhoitajaa. Muuta henkilökuntaa on kymmenkunta. Sairaalassa tehdään leikkausten lisäksi mm. erilaisia tähystystoimenpiteitä.

WHO:n uusi osastopäällikkö Pamela Hartigan: Terveyden edistämisestä muotoutunut erillinen saareke

Gro Harlem Brundtland nimitti tohtori Pamela Hartiganin Ecuadorista WHO:n terveyden edistämisen uudeksi osastopäälliköksi viime helmikuussa. Hartigan on työskennellyt aikaisemmin mm. Maailmanpankissa ja YK:n kehitysohjelmassa (UNDP), ja hän johtanut useita terveyshankkeita, jotka tähtäävät naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen. Hartigan on tehnyt tiivistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja perehtynyt myös hankkeiden taloudelliseen toteuttamiseen.

Tautietsivä palkittu

Epidemiologi Pekka Nuorti sai 27.5.99 Atlantassa Yhdysvaltojen Kansanterveyslaitoksen, Centers for Disease Control and Prevention (CDC) myöntämän arvostetun James H. Nakano Citation -palkinnon. Palkinto myönnetään vuosittain CDC:n infektiotautikeskuksen, National Center for Infectious Diseases'in parhaiksi arvioiduille tieteellisille julkaisuille. Palkinto on nimetty Dr. James H. Nakanon mukaan, joka toimi Yhdysvaltojen Kansanterveyslaitoksen isorokkoviruslaboratorion johtajana, kun tauti hävitettiin maailmanlaajuisilla rokotuskampanjoilla kyseisen laitoksen ja maailman terveysjärjestön johdolla.

Amfetamiinin ja opiaattien käyttäjien määrä pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa 1997 Viranomaisrekisterien yhdistämiseen perustuva selvitys

Kansanterveyslaitos, rikoksentorjuntaneuvosto, Sisäasiainministeriö ja Stakes ovat käynnistäneet tutkimukset huumausaineiden ongelmakäyttäjien määristä käyttäen ns. merkintä-takaisinpyyntimenetelmää, jossa yhdistetään eri rekisterien tietoja huumeiden todennäköisistä käyttäjistä. Eri rekistereihin kertyneiden tietojen ja niiden päällekkäisyyksien perusteella arvioidaan tilastollisen mallittamisen jälkeen ongelmakäyttäjien määrä. Vuoden 1997 rekisteritietojen perusteella oli koko Suomessa amfetamiinien ja opiaattien käyttäjiä noin 11 600, mikä vastaa 0,4 %:a koko maan 15-55-vuotiaasta väestöstä. Näistä amfetamiinin käyttäjiä oli 70- 80 %. Sekä amfetamiinien että opiaattien käyttäjistä runsaat 40 % sijoittui pääkaupunkiseudulle ja vertailu aiempiin rekisteritietoihin viittaa tämän määrän kasvaneen yli 40 % vuosien 1995 ja 1997 välisenä aikana.

Timo Seppälä, Päivi Partanen, Aarne Kinnunen, Jussi Simpura, Ari Virtanen

Dementoituneiden hoito ja sen kustannukset Suomessa 1995

Dementoivat taudit ovat tärkein ikääntyneiden pitkäaikaista avuntarvetta aiheuttava sairausryhmä, ja esimerkiksi Englannissa niiden on arvioitu olevan kansantaloudelliselta merkitykseltään tärkein sairausryhmä ennen aivoverenkierron ja muiden verenkiertoelinten sairauksia. Suomessa dementian hoidon kustannuksista ei ole kattavia tutkimuksia. Valtakunnallisten hoitoilmoitusrekisterien avulla selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon laitospalveluja käyttävien dementoituneiden henkilöiden määrää ja näiden palvelujen käytön kustannuksia. On kuitenkin muistettava, että jopa yli puolet dementiapotilaista hoidetaan kotona.

Petteri Viramo, Sari Kauppinen, Oleg Nikiforov, Mikko T. Nenonen, Harry Frey, Timo Karjalainen, Olli Nylander

Kokemuksia ISO 9002 -laatujärjestelmän rakentamisesta Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikkaan

Laatu on koko ajan muuttuva ja viime kädessä subjektiivinen asia. Terveydenhuollossa laadun perusajatuksena on tarjota palveluja, jotka ovat yhdenmukaisia tarpeeseen ja odotukseen nähden. Viime maaliskuussa Kuopion yliopistollinen sairaala sai ISO 9002 -standardin mukaisen laatujärjestelmän sertifioinnin. Sairaalan psykiatrian klinikka on osallistunut laatujärjestelmän kehittämiseen keskittymällä palvelujensa tuotekehittelyssä kokonaisvaltaisuuteen, dokumentointiin ja jatkuvaan seurantaan. Prosessi on vaatinut laajaa perehtymistä ja koko henkilökunnan osallistumista hankkeeseen. Kirjoituksessa tarkastellaan niitä kokemuksia, joita laatujärjestelmän rakentamisesta on saatu sekä pohditaan kriittisesti systeemisen organisaatiokäsityksen soveltuvuutta terveydenhuollon sosiaaliseen todellisuuteen.

Juha Jääskeläinen, Mauri Ranta

Euroopan unionin kattava kansanterveysohjelma tulossa lähiaikoina

Euroopan unioni uudistaa kansanterveyteen liittyvän toimintansa. Aiemman ohjelmakeskeisen toimintatavan sijaan tullaan kansanterveyden käsite ulottamaan kaikkeen unionin toimintaan. Uudistus sisältyy Amsterdamin sopimukseen, joka tuli voimaan toukokuun alussa. EY:n talous- ja sosiaalikomitea on antanut suunnitelmasta lausunnon, jonka mukaan uudistuksessa pitäisi esittää konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kukin toimintalinja aiotaan toteuttaa. Komitea kiinnitti lausunnossaan myös erityistä huomiota EU:n laajenemisen aiheuttamista vaikutuksista kansanterveyspolitiikkaan.

Markku Lemmetty