Yleissairaalapsykiatrian päivät: Psykiatria pois metsien kätköistä

-Psykiatria on riittävän kauan operoinut metsissä, kaukana taajamista, joissa ihmiset asuvat! Kaikille osapuolille on hyväksi astua osaksi terveydenhuollon kokonaisuutta, sanoo professori Hasse Karlsson Turun yliopiston psykiatrian klinikalta.

Eroon nuuskasta

Vielä parikymmentä vuotta sitten purutupakka oli katoavaa kansanperinnettä, mutta sitten tilanne kääntyi päälaelleen: vanhojen maalaisukkojen mällinpureskelu muuntui kaupunkilaisnuorison ja urheilijoiden tupakkakulttuuriksi. Suomessa nuorten nuuskankäyttö on terveystapakyselyjen tulosten mukaan jatkuvasti lisääntynyt - siitäkin huolimatta, että nuuskan myynti on ollut kielletty jo viisi vuotta. Nuuskaa tuodaan laivaristeilyiltä niin yleisesti, että länsi- ja eteläsuomalaisten nuorten nuuskankäyttöluvut lähestyvät jo ruotsalaista tasoa; Ruotsissa nuuskaa käytetään eniten maailmassa, miehistä jopa 20 % on nuuskankäyttäjiä.

Kuntotestauksen kirjavat markkinat

Kuntotestaus on nopeasti kasvava ala. Yritykset tarjoavat työntekijöilleen kuntotestausta tyky-toimintana, ja useimmiten testauspalvelut ostetaan ulkopuoliselta palvelun tarjoajalta. Testaus suoritetaan yleensä koulutetun henkilön valvonnassa, mutta testattavien määrän kasvaessa ja keski-iän noustessa on herännyt kysymys testaajan ammattitaidosta ja kyvystä hallita mahdollisia ongelmatilanteita.

Lasten mielenterveysongelmien hoidosta aikarajat asetukseen

Mielenterveysongelmista kärsivien lasten hoitoonpääsy on vauhdittumassa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistunut esitykset kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain ja mielenterveyslain muuttamiseksi siten, että hoitoonpääsyn enimmäisajoista voidaan säätää asetuksella.

Pekka Puskasta Jussi Huttusen sijainen

Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt tutkimusprofessori Pekka Puskan Kansanterveyslaitoksen määräaikaiseen pääjohtajan virkaan lokakuun alusta alkaen. Puska toimii määräaikaisena pääjohtajana sen aikaa, kun pääjohtaja Jussi Huttunen on määräaikaisena osastopäällikkönä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Hyvä yhteistyö kehittynyt Helsingin yliopiston ja Tukholman Ludwig-instituutin välille

Ludwig Institute for Cancer Research on kansainvälinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1971 Daniel K. Ludwigin lahjoituksella. Sveitsissä rekisteröitiin vuonna 1971 säätiö, jonka päämaja sijaitsee New Yorkissa ja tutkimushallinto Lontoossa. Säätiö rahoittaa kymmentä itsenäistä syöpätutkimuslaitosta Euroopassa, Australiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Ludwig-instituuteista kaksi on Ruotsissa: yksi Uppsalassa ja toinen Tukholmassa.

Ulla Toikkanen

Elinsiirtoa odottavien määrä kasvaa huolestuttavasti

Vaikka tiedotus- ja koulutustoimintaa on pyritty jatkuvasti tehostamaan, ei elinluovuttajien määrä 1990-luvun aikana ole lisääntynyt. Tilanne on sen sijaan huonontunut, sillä vuonna 1999 toteutui elinluovutus vain 85 aivokuolleelta elinluovuttajalta, kun luku viimeisen kymmenen vuoden ajan on ollut noin 100 luovuttajaa vuodessa. Noin 20 ihmistä kuolee vuosittain odottaessaan uutta elintä. Viime vuoden elinsiirtojen määrä jäi edellistä vuotta pienemmäksi: munuaissiirtoja oli 163, maksansiirtoja 30, sydänsiirtoja 13, sydän-keuhkonsiirtoja 2. Näyttää siltä, että vuoden 2000 aikana elinsiirtotoiminta on toistaiseksi virkistynyt, kertoo HUS:n osastonylilääkäri Kaija Salmela.

Valtuuskunnan vaalisauna lämpenee

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalin ehdollepano on suoritettu, ehdokaslistojen yhdistelmä ja vaalirenkaitten ja -liittojen ohjelmat julkaistaan tässä Lääkärilehden numerossa. Kaiken kaikkiaan valtuuskuntaan pyrkii 372 kollegaa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisessä, kolme vuotta sitten pidetyssä vaalissa.

Taito Pekkarinen

Valbastun eldas

Kandidatnomineringen till Läkarförbundets fullmäktigeval är nu slutförd och sammanställningen av kandidatlistorna samt valringarnas och valförbundens program publiceras i detta nummer av Finlands Läkartidning. Hela 372 kolleger har ställt upp för inval i fullmäktige vilket är något fler än vid föregående fullmäktigeval för tre år sedan.

Taito Pekkarinen

Sydäninfarktin sairastaneiden, diabeetikoiden ja korkeariskisten ruokavalio suomalaisessa aikuisväestössä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sydäninfarktin sairastaneiden, diabetestä sairastavien tai korkeariskisten henkilöiden ruokavaliota FINRISKI 1997 -tutkimusaineistossa. Tutkimukseen osallistui 7 159 henkilöä viiden tutkimusalueen 25-64-vuotiaasta väestöstä. Taustatekijät ja yleiset ruokatottumukset selvitettiin kyselylomakkeella. Pituus, paino ja verenpaine mitattiin tutkimuskäynnillä. Yhden päivän ruokavalio haastateltiin alaotokselta, johon kuului 2 862 tutkittavaa. Poikkileikkaustutkimuksen henkilöt luokiteltiin sairaiksi tai korkeariskisiksi yhdeksällä eri tavalla. Tutkimuksessa verrattiin kunkin ryhmittelykriteerin mukaan sairaaksi tai korkeariskiseksi luokitellun väestönosan ja sille muodostetun vertailuryhmän ruokatottumuksia ja toteutunutta ruokavaliota.

Marja-Leena Ovaskainen, Susanna Raulio, Liisa Valsta, Mikko Virtanen, Erkki Vartiainen