Mitä lapselle ruoaksi, kun maito ja vilja eivät sovi?

Pienten lasten ruoka-allergia on yhä tavallisempi ongelma. Maitoallerginen ei siedä maitoproteiineja eikä voi käyttää mitään maitotuotteita, ei edes vähälaktoosisia. Vilja-allergiselle eivät sovi kaikki keliaakikoille tarkoitetut tuotteet, ja ruokavaliosta jäävät pois vehnä, ruis, kaura ja ohra, jotka korvataan mahdollisuuksien mukaan riisillä, maissilla, tattarilla ja hirssillä. Moniallerginen joutuu karsimaan maito- ja viljatuotteiden lisäksi myös useita muita ruoka-aineita, ja suppeimmillaan ruokavalio voi koostua vain noin puolesta tusinasta eri ruoka-aineita. Ruoka-allergisen lapsen syömishäiriöt ovat melko yleisiä, ja perhe tarvitsee tuekseen ravitsemusneuvontaa. Ruoka-allergiadiagnoosin perusta on välttämis-altistuskoe erityisesti silloin, kun hoitona on ravitsemuksellisesti keskeisten maito- ja viljaruokien välttäminen.

Helena Ponkkonen, Riitta Isosomppi, Minna Kaila, Marja Kalavainen, Terttu Peltola

Lyhyesti: Endometriumsyövän riskitekijät tarkentuvat

Sokeritauti, verenpainetauti ja ylipaino ovat klassisia endometriumsyövän riskitekijöitä. Näitä ovat myös anovulatooriset hormoonitoiminnan häiriöt, jatkuva kohdun estrogeenistimulaatio ilman gestageenivaikutusta sekä korkeat estrogeeni- ja androstendionitasot. Monet näistä riskitekijöistä voidaan yhdistää enemmän tai vähemmän kiinteästi hyperinsulinemiaan ja insuliiniresistenssin lisääntymiseen. Tuoreet havainnot viittaavat endometriumin IGF- ja IGF-sitojaproteiinien (insuliininkaltainen kasvutekijä) merkitykseen tämän syövän synnyssä. Hyperinsulineminen ympäristö alentaa IGF-sitojaproteiinin tuotantoa, jolloin paikallinen voimakas IGF-vaikutus lisää endometriumsolujen mitogeenistä aktiivisuutta ja vaikuttaa karsinogeenisesti. Näillä potilailla tavallinen ylipaino ja rasvakudoksen suuri määrä on hyperinsulinismin eräs muu seuraus. Rasvakudos metaboloi androgeenejä estrogeeneiksi, jotka puolestaan lisäävät IGF-aktiviteettia ja syövän riski edelleen nousee. Progesteronin suojaava vaikutus voisi puolestaan perustua sen ominaisuuteen lisätä IGF-sitojaproteiinin määrää. Hyperinsulinismi vaikuttaa myös ovarion IGF-aktiivisuuteen ja muuttaa sekä pre- että postmenopausaalista ovarion steroidituotantoa. On epäilty, että erityisesti puberteetin aikana vallitseva insuliiniresistenssin lisääntyminen voisi pysyvästi muuttaa ovarion hormoonituotannon endometriumsyövän myöhemmälle ilmaantumiselle otolliseksi. Dieetin ja liikunnan merkitys hyperinsulinismin ongelmien vähentämiseksi saattaa olla tärkeää myös tämän länsimaissa yleisimmän gynekologisen syövän ehkäisemiseksi.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Plasmafereesi aivosillan myelinolyysiin

Vaikean hyponatremian korjaamisen aikana tai jälkeen tapahtuu joissakin tapauksissa sentraalisen aivosillan myelinolyysi, joka voi aiheuttaa irreversiibelin dysartrian ja raajahalvauksia. Itävallasta raportoidaan kolme potilastapausta, joissa käytettiin plasmafereesiä/plasmanvaihtoa tämän vaikean tilan hoitamiseen. Hyponatremian korjaamisen jälkeen potilaat menivät veteliksi ja pareettisiksi. 2-7 viikon aikana vaihdettiin 5-25 litraa plasmaa ja potilaat toipuivat myelinolyysistä lähes täysin. Tällainen kevyenlainen plasmafereesi saattaa poistaa myelinotoksisia substansseja, mikä ehkäisee pysyvät vauriot.

Robert Paul

Lyhyesti: Pyruvaatista potkua

Vanhaa kunnon palorypälehappoa on kokeiltu sydämen vajaatoimintaan. Pyruvaattihan on tuttu glykolyysin välituote, ja osan sydäninsuffisienssin problematiikkaa on arveltu voitavan korjata antamalla pyruvaattia intrakoronaarisesti sydänlihaksen energiatasapainon optimoimiseksi. 15 minuutin pyruvaatti-infuusio 8:lle NYHA III -luokan insuffisienssipotilaalle suurensi sykevolyymi-indeksiä 38 %, laski keuhkojen kapillaarikiilapainetta 36 %, laski sykettä 36 % ja suurensi cardiac indeksiä 23 %. Valtimopaine pysyi vakaana. Näyttää siis hyvältä lääkkeeltä verrattuna esim. katekoliamiineihin, mutta antotavan soisi olevan mukavampi.

Robert Paul

Haluavatko vanhemmat antibioottikuurin virustautia sairastavalle lapselleen?

Mikrobien antibioottiresistenssin leviämisen ehkäisemiseksi olisi oleellista, että bakteerilääkkeitä määrättäisiin ainoastaan bakteeritauteihin. Kalifornialaistutkijat päättivät selvittää, millaisissa avohoidon tilanteissa lääkettä annetaan myös virusperäisiksi oletettuihin tauteihin. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli kysymys, kuinka vanhempien toiveet ja lääkärin oletukset niistä vaikuttivat mikrobilääkemääräyksiin. Tutkimuskohteen muodostivat 306 akuutisti sairasta lasta, heidän vanhempansa sekä 10 lapsia kahdella eri päivystysvastaanotolla hoitanutta lääkäriä.

Per Ashorn

DAM - bakteerien akilleenkantapääkö?

Resistenssin kehittyminen nykyisille mikrobilääkkeille on käynnistänyt kuumeisen tutkimuksen, jonka avulla yritetään löytää bakteereista mikrobilääkkeille uusia iskukohtia. Viimeisin löytö tällä rintamalla on Dam (DNA adenine methylase), joka nimensä mukaisesti liittää metyyliryhmiä adeniineihin. Tämän sinänsä yksinkertaiselta vaikuttavan toiminnan kautta Dam säätelee ja ajoittaa monia tärkeitä biologisia prosesseja, joista tärkeimpiä on DNA:han syntyneiden virheiden korjaaminen. Dam:n on jo melko pitkään tiedetty säätelevän myös eräiden bakteerien virulenssiin liittyvien tekijöiden tuotantoa.

Matti Viljanen

Nivelreuman suurtutkimus Suomesta - heti alkuun yhdistelmähoito

Nivelreumalääkkeet vaikuttavat joko taudin etenemiseen (sulfasalatsiini, metotreksaatti, atsatiopriini, klorokiini, kortikosteroidit, kulta, penisillamiini) tai ovat lähinnä oireita lievittäviä (tulehduskipulääkkeet). Ollaan sitä mieltä, että heti alkuun olisi käytettävä ensin mainittuja lääkkeitä, mutta epätietoisuutta on siitä, onko tämän ryhmän lääkkeiden kombinoimisesta saatavissa lisähyötyä.

Robert Paul

Kehittyvä lääkeinformaatio

Lääkemolekyylin taival lääkevalmisteeksi ja potilaan siitä saamaksi terveyshyödyksi on pitkä ja monivaiheinen. Tähän ketjuun mahtuu tutkimusta, viranomaisten valvontaa, markkinointia, päätöksentekoa ja kauppaa. Lopullisen valinnan reseptilääkkeen käytöstä tekee aina lääkäri. Uusista lääkkeistä tulvii tietoa, josta pitäisi osata valita oleellinen. Millaisen informaation varassa lääkäri tekee päätöksensä? Mitä tarpeita hänellä on lääkeinformaation suhteen? Mm. näitä kysymyksiä pohdittiin 25.5.1999 Suomen Lääkärilehden Lääkeinformaatioseminaarissa, joka järjestettiin Lääkeinfo-palstan 30-vuotisen ilmestymisen kunniaksi.

Maira Palosuo, Timo Klaukka

Lääke-info täytti 30 vuotta

Huhtikuussa 1969 käynnistyi Suomen Lääkärilehdessä säännöllinen, aluksi kerran kuukaudessa julkaistu lääkepalsta Ajankohtaista lääkeaineista. Idea sen perustamiseen tuli professori Matti K. Paasoselta, ja päätoimittaja Tapani Kosonen asettui ajatuksen taakse.

Timo Klaukka

Terveyskeskuslääkäreiden lääkemääräykset pähkinänkuoressa

Lääkäriä kohti laskettuna terveyskeskuslääkärit määräsivät lähes viisi kertaa niin paljon reseptejä kuin muut lääkärit. Terveyskeskuslääkärien vuotuisten reseptien kokonaishinta oli viime vuonna keskimäärin 708 000 markkaa, kun vastaava summa muilla lääkäreillä oli alle 200 000 markkaa. Terveyskeskuslääkärien käyttämät lääkkeet ovat hinnaltaan hieman halvempia kuin muiden lääkäreiden käyttämät.

Tiivistelmä Timo Klaukan Alustuksesta Suomen Lääkärilehden Lääkeinformaatioseminaarissa 25.5.99.