Kiropraktiikan integrointi Suomen terveydenhuoltoon

Sekä julkisen vallan että lääkärikunnan suhtautuminen koulutettuihin kiropraktikoihin ja heidän antamaansa hoitoon on muuttunut viime vuosina selvästi myönteisempään suuntaan. Kehitys on havaittavissa sekä ulkomailla että Suomessa. Artikkelissa tarkastellaan, miten kiropraktiikan jatkuvasti lisääntyvä yhteiskunnallinen hyväksyntä on ilmennyt Suomessa, ja erityisesti miten jäljellä olevat esteet kiropraktiikan integroimiseksi Suomen terveydenhuoltoon ovat raivattavissa kaikkia tyydyttävällä tavalla. Tärkeintä olisi ulottaa koulutettujen kiropraktikoiden antama hoito ainakin osittain yleisen sairausvakuutuksen piiriin sekä edistää kiropraktikoiden ja lääkärien kaikinpuolista yhteistyötä.

Martti Vihanto

Eväitä vammaisen lapsen parempaan elämään

Lastensuojelun keskusliitto on astunut merkittävän askelen julkaistessaan kirjan Sairaan ja vammaisen lapsen hyvä elämä. Teos on syntynyt asiantuntijoiden ja vanhempien (YTRY) yhteistyönä. Sairaus ja vammaisuus käsitellään tässä kirjassa lapsen kannalta ja kirjoittajat kuvaavat lapsen kasvua ja kehittymistä tästä lähtökohdasta.

Matti Koivikko

Urheilijan astma on yleinen ongelma

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että astma on yleinen ilmiö huippu-tason urheilijoilla. Hoitamaton tai ilman diagnoosia jäänyt astmaa sairastava urheilija ei voi pärjätä kestävyyslajin kilpailuissa. Siksi Skandinavian asiaan vihkiytyneet tutkijat kokoontuivat Oslossa helmikuussa 1997 esittämään tuloksiaan tämän asian tiimoilta. Nyt esiteltävä kirja pohjautuu Oslossa pidetyn seminaarin esitelmiin, kirjoittajina 32 pääasiallisesti Skandinavian maista kotoisin olevaa tutkijaa.

Ilkka Helenius

Immanuel Ilmoni - teoreettisen ja käytännöllisen lääketieteen professori

Immanuel Ilmoni syntyi vuonna 1797 Nummella. Hänen vanhempansa olivat lukkari Kristian Ilmonius ja Fredrika Lovisa Woiwalén. Ilmoni oli kahdesti avioliitossa ja hänellä oli niistä seitsemän lasta, joista vain neljä eli aikuiseksi. Ilmoni kuoli vuonna 1856 Helsingissä riehuneeseen tyyfukseen.

Arno Forsius

Potilasrekisterit vahva pohja tutkimukselle ja tilastoinnille

Henkilörekisterit ovat taas ajankohtainen keskustelun kohde. Islannin parlamentti Altinget päätti 17.12.1998 kansallisen potilasrekisterin hallinnollisesta siirtämisestä yksityisen yrityksen vastuulle. Tämä on herättänyt epäilevät tuomaat peräämään rekisterien käytön etiikkaa, tietosuojaa ja jopa oikeutusta tietojen keruuseen. Suomessakin on käyty keskustelua erityisesti henkilötunnuksen käytön oikeutuksen ympärillä.

Vappu Taipale, Olli Nylander

Patientregister en stabil grund för forskning och statistikföring

Personregistren är än en gång ett aktuellt samtalsämne. Alltinget i Island beslöt den 17 december i fjol att överföra det administrativa ansvaret för det nationella patientregistret till ett privat företag. Detta har föranlett tvivlarna att skärskåda etiska aspekter på registrens användning, datasekretess och till och med det berättigade med insamling av data. Även i Finland har man diskuterat patientregister, i synnerhet frågan om det är motiverat att registren innehåller individens personbeteckning.

Lääkeresistentti tuberkuloosi Luoteis-Venäjällä

Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus on suurinta entisen Neuvostoliiton maista Venäjän federaatiossa. Yksi syy suureen kuolleisuuteen on tuberkuloosibakteerien lisääntynyt vastustuskyky lääkkeitä kohtaan. Tiedot Venäjän tuberkuloosin resistenssitilanteesta ovat olleet hajanaisia, epävirallisia ja epämääräisiäkin. Tämä toistaiseksi laajin entisen Neuvostoliiton alueella toteutettu tuberkuloosin lääkeresistenssiä koskeva tutkimus osoittaa, että hankinnainen resistenssi oli hyvin yleistä tuberkuloosibakteereissa Luoteis-Venäjällä jo yli kymmenen vuotta sitten. Viime vuosina resistenssi on laajentunut käsittämään yhtäaikaisesti yhä useampia lääkkeitä. Resistenssi samanaikaisesti vähintään isoniatsidia ja rifampisiinia kohtaan (MDR) on myös yleistynyt merkittävästi. Primaarisen MDR:n suhteellisen pieni esiintyvyys antaa kuitenkin toiveita tilanteen saamisesta hallintaan asianmukaisin ja aktiivisin toimenpitein.

Matti K. Viljanen, Boris I. Vyshnevskiy, Tatjana F. Otten, Elena Vyshnevskaya, Merja Marjamäki, Hanna Soini, Pekka J. Laippala, Alexandr V. Vasilyef

Sydäninfarktipotilaan eteisvärinän hoito

Eteisvärinä on yleinen ongelma infarktipotilailla. Nopea ja epätasainen kammiovaste aiheuttaa usein kiusallisia tykytysoireita ja suorituskyvyn heikkenemistä. Eteisvärinä on lisäksi tärkeä aivohalvauksen vaaratekijä. Altistavien tekijöiden eliminoimisen lisäksi hoidossa on pyrittävä yksilöllisesti punnitsemaan sinusrytmin palauttamiseen ja säilyttämiseen tähtäävän ja kammiovastetta hillitsevän hoitostrategian hyötyjä ja haittoja. Tromboembolisten komplikaatioiden ehkäisy on kaikilla potilailla tärkeää. Estolääkityksen ja kammiovastetta hidastavan lääkityksen eduista ja haitoista on meneillään useita vertailevia tutkimuksia. Niiden tulokset selkiyttävät myös sydäninfarktin sairastaneen eteisvärinäpotilaan hoidon käytännön toteutusta.

Juhani Airaksinen

Koululaisten näöntutkimukset Suomen Silmälääkäriyhdistyksen suositukset

Koululaisten näöntutkimusten järjestämisessä on kohtalaisesti alueellisia eroja. Joissakin kunnissa oppilaiden näkö tutkitaan vuosittain, mutta joissakin vain kolme kertaa koko peruskoulun aikana. Yleisin koululaisten näöntarkkuuden heikentymisen syy on likinäköisyys, jonka ilmaantuvuus on suurimmillaan seitsemäsluokkalaisilla. Seulontojen ajoittamisella oikealle ikäryhmälle voidaan välttää korjaavien toimenpiteiden viivästyminen. Suomen Silmälääkäriyhdistys on laatinut yhtenäiset suositukset seulontatarkastusten suorittamiseksi kouluterveydenhuollossa. Suosituksessa annetaan ohjeet mm. siitä, miten usein ja millä tavalla seulontatutkimus tulisi suorittaa, milloin oppilas on syytä lähettää silmälääkärin tarkastukseen ja miten usein havaittu vika vaatii seurantaa.

Olavi Pärssinen, Heikki Erkkilä, Marja-Leena Latvala

Skitsofrenia ja geenit

Skitsofrenian monitekijäistä taustaa ei edelleenkään tunneta. Perhe-, adoptio- ja kaksostutkimusten avulla on kuitenkin osoitettu, että alttius sairastumiseen periytyy, joskaan spesifisiä skitsofrenialle altistavia geenejä ei vielä tunneta. Molekyyligeneettiset tutkimukset ovat keskittyneet eräisiin perimän alueisiin, joissa on havaittu kytkentälöydöksiä useissa perheaineistoissa. Viime vuosina on myös valmistunut useita koko perimän kattavia geenihakuja perheaineistoista eri väestöistä, myös Suomesta, ja ne viittaavat siihen, että yhtä skitsofreniageeniä ei ole olemassa, vaan alttiuden aiheuttaa useiden geenien ja ympäristön yhteisvaikutus. Yksittäisten alttiusgeenien tunnistamiseen saattaa kulua vielä vuosia, mutta tällaisten geenien löytäminen avaisi uusia näkökulmia skitsofrenian sairausmekanismin ymmärtämiseen.

Iiris Hovatta