76135 osumaa

Thorakaalinen prolapsi - harvinaisuus selkärangassa

Rintarangan välilevypullistuman aiheuttamat oireet voivat olla moninaisia, ja ne etenevät usein. Harvinaisuudestaan huolimatta rintarangan välilevypullistumaa tulisi osata epäillä, jos potilaalla on etenevä parapareesi tai jos potilaan vatsanalueen tai rintakehän kipujen syytä ei löydetä. Rintakehän anatomia (stabiliteetti, kapea spinaalikanava ja spinaalikanavassa oleva selkäydin) on syy taudin käyttäytymiseen ja erityispiirteisiin. Epäiltäessä rintarangan välilevytyrää potilas on ohjattava magneettikuvaukseen. Radiologisen löydöksen ja kliinisen oirekuvan sopiminen yhteen otetaan huomioon hoitoa suunnitellessa. Osa rintarangan välilevytyristä hoidetaan leikkauksella. Jos leikkaukseen päädytään, leikkauksen suorittajan tulee ymmärtää hermokudoksen käsittelyyn liittyvät riskit ja ottaa ne huomioon leikkausta suunnitellessa.

Ville Vuorinen, Pilvi Kanerva, Johanna Aavasalo

Psykoanalyyttinen näkemys tunteista

Mitä me pyrimme hoitamaan, jos valitsemme somatisaatiosta tai paniikkihäiriöstä kärsivän potilaan hoidoksi pitkän psykoterapian? Terapiassa emme rajoitu johonkin yksittäiseen oireeseen, vaan yritämme ajatella ihmistä kokonaisuutena. Mitä vikaa somatisoivan ja paniikkipotilaan tunteissa on, mikäli tarkoitamme sielun hoitamisella nimenomaan hänen tunteitaan? Potilaille on yhteistä kokemusmaailman suppeus, ja vika on siinä, että koettuja tunteita ei ole tarpeeksi. Jostain syystä tunnekokemukset puuttuvat.

Juhani Mattila

Lyhyesti: Helikobakteerin häätö ei dyspepsiaa paranna

Mahavaivat selitetään useimmiten ruoansulatushäiriöksi. Olisiko helikobakteerilla osansa dyspepsiassa kuten ulkustaudissakin? Vastausta haettiin monikeskustutkimuksessa, jossa häädettiin helikobakteeri ja seurattiin vuoden ajan, miten potilaiden oireiden kävi. Häätöryhmässä oireet hävisivät 24 %:lla, mutta lumeryhmässäkin 22 %:lla. Elämänlaadun mittareillakaan ei saatu eroja esiin. Tulos tulkittiin niin, ettei helikobakteeri-infektio ole merkittävä dyspeptisten oireiden selittäjä eikä dyspepsia parane sen häädöllä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Papilloomavirus ja rintasyöpä

Papilloomavirusinfektion ja kohdunkaulan syövän välinen yhteys on hyvin tunnettu. Viruksen alatyypit 16 ja 18 ovat erityisen onkogeenisiä, ja niiden on otaksuttu liittyvän myös muiden urogenitaalialueen syöpiin, samoin kuin kurkunpään, ruokatorven ja ehkä keuhkosyövän syntyyn. Tuore norjalainen tutkimus tuo esille mahdollisen yhteyden rintasyövän ja HPV-infektion välillä: 46 %:lla naisia, joilta oli hoidettu kohdunkaulan syövän esiaste ja jotka myöhemmin sairastuivat rintasyöpään, rintasyöpäkudos sisälsi HPV 16 -tyyppistä DNA:ta. Mikäli rintasyöpä oli HPV-positiivinen, kohdunkaulan muutos sisälsi aina samaa HPV-alatyyppiä. Siirtyykö onkogeeninen HPV-DNA ehkä lymfa- tai veriteitse primaari-infektiosta muihin elimiin? Tutkimus jätti vielä paljon pohtimista, ja parhaimmillaankin HPV-yhteys voidaan liittää vain osaan rintasyöpätapauksista.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Leukosytoosia keuhko-embolian yhteydessä

Detroitissa tutkittiin, missä määrin keuhkoemboliassa esiintyy leukosytoosia, joka mm. saattaisi edelleen erehdyttää kliinikkoa erotusdiagnostiikassa. Aiheesta ei ole paljonkaa tutkimustietoa. Mukana tässä retrospektiivisessä analyysissä oli 266 sellaista keuhkoemboliapotilasta, joilta oli suljettu pois muut leukosytoosin mahdolliset syyt. Leukosytoosia > 10 000/mm3 todettiin 20 %:lla, mutta ei kenelläkään > 20 000/mm3. Yllättävästi niillä, joilla havaittiin keuhkoinfarkti embolian vuoksi, leukosyyttiarvo ei kuitenkaan ollut poikkeava. Päätelmänä oli, että leukosytoosia todetaan melko usein keukoembolian yhteydessä, eikä sen esiintymisen maltillisessa määrin siis sinänsä pitäisi johtaa diagnostista pohdintaa muuhun syyhyn.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: AIDS kovassa nousussa tappajalistalla

WHO on julkaissut vuotta 1998 koskevan listan tärkeimmistä kuolinsyistä. Merkittävin muutos vuoteen 1997 verrattuna on AIDS:n nousu seitsemänneltä tilalta neljänneksi. Tauti tappoi pelkästään Afrikassa runsaat 1,8 miljoonaa ihmistä, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin malariaan menehtyneiden määrä. Ennen neljäntenä ollut tuberkuloosi putosi kahdeksanneksi.

Matti Viljanen

Kaptopriili, diureetti vai beetasalpaaja verenpaineeseen?

Suomalais-ruotsalaisena mammuttihankkeena toteutettiin Capropril Prevention Project (CAPP). Tähän avoimeen, satunnaistettuun avohoitotutkimukseen osallistui lähes 11 000 essentiaalista verenpainetautia sairastavaa kansalaista, jotka satunnaistettiin saamaan joko kaptopriilia 50-100 mg päivässä yhteen tai pariin antokertaan jaettuna tai vertailuhoitoa. Vertailuhoito oli joko beetasalpaaja (yleisimmin metoprololi tai atenololi) tai hydroklooritiatsidi tai molemmat maksimiannokseen asti. Sekä kaptopriili- että vertailuryhmähoitoon voitiin lisätä kalsiumkanavan salpaaja. Tarkoituksena oli joka tapauksessa saada diastolinen verenpaine tasolle 90 mmHg tai alle.

Robert Paul

Hinta vai laatu istukan ja lapsiveden kromosomitutkimuksissa?

Kun halutaan todeta tai sulkea pois sikiön kromosomimuutoksia, tutkitaan istukan tai lapsiveden solujen kromosomisto. Kustannussyistä ja vastauksen saannin nopeuttamiseksi on monin paikoin siirrytty sekä riskiraskauksien tutkinnassa että seulontatutkimuksissa käyttämään kromosomispesifisiä koettimia, jotka fluoresenssi in situ -hybridisaatiossa paljastavat kyseisten kromosomien olemassaolon tutkitussa solussa. Tällä tavoin voidaan nopeasti todeta tietyt trisomiat tai sukukromosomien määrä, mutta muut karyotyypin poikkeavuudet, kuten inversiot, translokaatiot, mosaikismimuutokset, deleetiot ja irrallisena esiintyvä kromosomiaines, jäävät diagnosoimatta.

Pertti Kirkinen

Legionella luulee makrofagia amebaksi

Legionella pneumophila on monia eläinlajeja infektoiva, pääasiassa solujen sisällä viihtyvä bakteeri. Se on erityisesti mieltynyt makrofageihin, joiden nielaistavaksi se rohkeasti antautuu. Tämä rohkeus perustuu legionellan kykyyn estää makrofagia yhdistämästä vaarallisia entsyymejä sisältävää lysosomia bakteereita sisältävään fagosomiin. Vastaavan tempun kykenevät tekemään esimerkiksi mykobakteerit, klamydiat ja toksoplasma. Fagosomissa legionella voi hyvin ja lisääntyy, kunnes rakkula ratkeaa ja suuri määrä bakteereita vapautuu ja lähtee etsimään uusia kohteita.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030