Pienten keskosten neurologiset oireet, riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Suomessa syntyy vuosittain noin 300 alle 1 000 gramman painoista pikkukeskosta. Heistä noin 70 % selviää varhaisongelmista hengissä. CP-vammaisuutta esiintyy koko väestössä noin 0,2 %:lla mutta pikkukeskosista 10-20 %:lla. Lieviä neurologisia oireita, kuten motorista kömpelyyttä, keskittymisvaikeuksia, oppimisvaikeuksia tai lievää puheenkehityksen viivettä ilmenee koko väestössä noin 10 %:lla, mutta pikkukeskosilla niiden yleisyys on eri tutkimusten mukaan 25-45 %.

Teija Salokorpi

Lapsuusiän syövän vaikutus elämänlaatuun

Alle 15-vuotiailla lapsilla todetaan noin 150 syöpätapausta vuosittain. Nykyaikaisten yhdistelmähoitojen sekä tukihoitojen avulla pysyvä paraneminen on mahdollista noin kolmelle neljästä sairastuneesta kaikki syöpätyypit huomioon ottaen. Onkin arvioitu, että vuonna 2010 on 15-45-vuotiaassa väestönosassa neljä henkilöä tuhannesta lapsuusiän syövästä parantuneita.

Päivi Lähteenmäki

Uusillä yhdistelmä-hoidoilla hyvä teho munasarjasyövässä in vitro

Munasarjasyöpä on Suomessa neljänneksi yleisin naisten pahanlaatuinen sairaus. Vuosittain todetaan yli 500 uutta tapausta. Epämääräisen oireiston vuoksi 2/3 tapauksista todetaan pitkälle edenneessä taudin vaiheessa ja leikkaushoidon jälkeen potilaat saavat lähes poikkeuksetta solunsalpaajahoitoa. Platinayhdisteet (sisplatiini ja karboplatiini) ovat tavallisimpia solunsalpaajia munasarjasyövän hoidossa, ja platinapohjaisilla yhdistelmähoidoilla saavutetaankin ensihoidossa vaste 60-80 %:ssa tapauksista. Ennustetta huonontavat solunsalpaajaresistenssin kehittyminen hoidon kuluessa sekä syövän taipumus uusiutua.

Pirjo Engblom

Luun morfogeneettisen proteiinin toiminta luukasvaimissa

Luu on tukikudoksen erilaistunut muoto, jolla on useita tärkeitä tehtäviä. Luu muodostaa ihmisen tukirangan, joka ylläpitää mineraalitasapainoa ja on siten tärkeä säilytyspaikka eräille epäorgaanisille ja orgaanisille aineille. Luusta 30-35 % on orgaanista ainesta ja 65-70 % epäorgaanista suoloja. Orgaanisesta osasta yli 90 % on kollageenia. Loput alle 10 % muodostuu muista proteiineista kuin kollageenista, luun soluista sekä niiden biologiaan vaikuttavista mielenkiintoisista kasvutekijöistä.

Minna Laitinen

Kunnallinen henkilöstö muutospaineessa

Kuntien henkilömäärä on viime vuosina kääntynyt hienoiseen nousuun pitkän laskukauden jälkeen. Talouslaman kurimuksessa kuntasektori vastasi laman haasteisiin mm. supistamalla olennaisesti henkilökuntaa. Tämän seurauksena olemme joutuneet tilanteeseen, jossa henkilöstön ikärakenne on vääristynyt samalla, kun tulevaisuuden haasteet ovat erittäin suuret erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Reijo Vuorento

Terveyden edistämiseen kaivataan suunnitelmallisuutta ja laatua

Terveyden edistämiseen suunnatut voimavarat näyttävät kunnissa olevan vakiintumassa laman leikkaamalle tasolle, siis huomattavasti matalammalle kuin vuosikymmenen alussa. Kansanterveysjärjestöissä voimavarat ovat pysyneet lamavuosinakin ennallaan tai jopa lisääntyneet. Voimavarojen väheneminen on pakottanut hakemaan uusia toimintatapoja ja samalla tarkastelemaan toiminnan laatua. Toimintaan kaivataan enemmän suunnitelmallisuutta, systemaattisia työmuotoja ja vaikuttavuuden selvittämistä.

Tiedä mihin hyppäät -kampanja muistuttaa uimahyppyjen vaaroista

Invalidiliitto järjestää jo kymmenentenä kesänä Tiedä mihin hyppäät -kampanjan, jonka mottona toistuu hyppyohje jalat edellä ja ja nenästä kiinni.

Belgian dioksiiniskandaali kuohuttaa - millaisia ovat terveysriskit?

Belgian dioksiiniskandaalin vaikutusten voi ennustaa tuntuvan pitkään EU:n elintarvikevalvontaa koskevissa keskusteluissa, puhumattakaan seurauksista maineensa menettäneelle Belgian maataloudelle. Akuuttia myrkytystä ei ruoassa saaduista dioksiinimääristä tule, mutta entä muut vaikutukset väestön terveyteen?

Työterveyslaitoksen tutkimus: Hyvä työilmapiiri pitää terveenä

Työntekijöiden terveys on heikentynyt kunnissa laman jälkeen samalla, kun työvoiman käyttö on muuttunut. Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut lama-ajasta keskimäärin puoli päivää vuodessa. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan etenkin nuorten ja keski-ikäisten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Tutkimus selvittää, miten työelämä on muuttunut kunnissa vuosina 1990-1997 ja miten muutokset ovat vaikuttaneet henkilöstön terveyteen. Tutkimuksessa on ollut mukana 8 kaupunkia: Turku, Vantaa, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat.

Kuntouttavalla liikuntaharjoittelulla eniten myönteisiä vaikutuksia kansantaudeissa

Suomen Fysioterapeuttiliitto on teettänyt laajan selvityksen fysioterapian vaikuttavuudesta tavallisimmissa suomalaisissa kansantaudeissa. THM, fysioterapeutti Minna Aittasalo teki selvityksen, joka perustuu tuoreisiin, viimeisen kolmen vuoden aikana julkaistuihin tutkimusartikkeleihin. Fysioterapian vaikuttavuus kansantaudeissa -selvitys koskee niska- ja selkävaivoja, nivelrikkoa, sydän- ja verisuonitauteja, reumatauteja sekä hengityselinsairauksia. Selvityksen lähtökohtana oli vuosia jatkunut keskustelu kuntoutuksen vaikuttavuudesta