Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm: Valtionosuusjärjestelmä ei ota huomioon kasvukuntia

- Käyttökustannusten valtionosuusjärjestelmä ei ota huomioon kasvukuntia. Laskentaperusteissa käytetään toteutuneita väestömääriä, vaikka asukkaat tarvitsevat palveluja heti, sanoo Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm.

Tuomo Saarikko

Terveyskeskuksen johtamisen peli ja pelaajat

Terveyskeskus on asiantuntija- ja palveluorganisaation yhdistelmä, jonka johtamisessa henkilöstöjohtaminen on tullut hallinnointia tärkeämmäksi. Moniammatillinen tiimityön merkitys kasvaa palvelujen kehittämisessä. Autonomisissa tulosyksiköissä korostuvat henkilöstön itsenäinen päätöksenteko ja vastuu. Tulosjohtamisen ongelmana on pääpainon asettaminen taloudellisiin tavoitteisiin ja suoritteisiin toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen asemesta. Luottamushenkilöjohdon työskentelyä tulisi kehittää byrokraattisesta

Ilkka Winblad

Väitöskirjan yhteenveto-osa - väkisin väännetty vai työn kruunaus?

Valtaosa suomalaisista väitöskirjoista on niin sanottuja osajulkaisukirjoja, jotka koostuvat kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistuista artikkeleista ja yhteenveto-osasta. Yhteenveto-osan rakenne ja sisältö eivät ole täysin vakiintuneita, jolloin kirjoittajan luova ja itsenäinen panos korostuvat. Hyvässä yhteenveto-osassa päivitetään kirjallisuuskatsaus, kytketään osajulkaisut toisiinsa, liitetään tutkimustulokset uusimpaan tietoon tutkimusalueesta, esitetään tieteelliset ja mahdollisesti kliiniset päätelmät sekä hahmotellaan jatkotutkimuksia. Yhteenveto-osan kirjoittaminen lisää väittelijän itsenäistä tutkijankypsyyttä ja on silta tohtorintutkinnon jälkeiseen tutkijanuraan.

Matti Isohanni

Afasian kartoituksessa puuttuu yhteinen kieli

Afasian seurannan kannalta on välttämätöntä tehdä jokaiselle vuoden kuluttua sairastumisesta kattava afasiatesti. Afasiatutkimuksen puuttuminen on samaa kuin neurologisen statuksen puuttuminen aivohalvaukseen sairastuneilta. Tutkimuksessa on perusteltua käyttää yhtenäistä ja kansainvälisestikin tunnettua menetelmää.

Arto Nuutila, Kristiina Sarmas

Irti suunnitelmataloudesta laboratorioalalla

Laboratorioalan kansainvälinen kehitys kulkee kohti suuria verkottuvia tuotantoyksiköitä, joissa on mahdollista hyödyntää tehokkaasti nykyaikaisia automaattilaitteistoja. Tämä rakennemuutos on alkanut myös Suomessa, mutta hitaasti. Kuten missä tahansa automatisoitavassa tuotannossa, laboratorioissa suuret näytemäärät alentavat yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia, ja laadunhallinta helpottuu. Jotta kustannustehokkuuden kasvu heijastuisi myyntihintoihin ja tuottaisi hyötyä myös palveluiden käyttäjille, tarvitaan lisäksi kilpailua palveluntuottajien välille. Tältä osin tilanne on Suomessa ongelmallinen. Laboratorioita on erittäin paljon, ja pienetkin tuotantoyksiköt ovat hyvin omavaraisia. Vain noin 5-10 % terveydenhuollossa tarvittavista laboratoriopalveluista kilpailutetaan. Lähes kaikki palvelut hankitaan, tuotetaan tai niiden tuottamista tuetaan julkisella rahoituksella, joten ongelma on yhteiskunnallinen. Niin ovat sen syytkin.

Ari Miettinen

Pippingsköld, Joseph Gustavi (1760-1815) - kirurgian professori ja terveydenhuollon uudelleen järjestäjä

Joseph Pippingsköld (vuoteen 1812 Pipping), joka syntyi vuonna 1760, tuli ylioppilaana Turun akatemiaan vuonna 1776. Hän opiskeli ensin luonnontieteitä ja sen jälkeen lääketiedettä Johan Haartmanin johdolla. Pippingsköld suoritti vuonna 1781 filosofian kandidaatin tutkinnon.

Arno Forsius

Tieteellistä ajattelua, matematiikkaa, ohjeita, näkemyksiä sekä muuta hyödyllistä ja hauskaa

Kun kliinisen tutkimuksen opas tuli arvioitavakseni, luulin että se kertoilisi esimerkiksi akillesrefleksien testaamisesta ja vähän ihmettelin, koska sellainen erinomainen opashan on vastikään kirjoitettu. Mutta toisin kävikin. Tämä Liisa-Maria Voipio-Pulkin ja kumppaneiden toimittama kirja käsittelee tieteellistä kliinistä tutkimusta, ja todella asiantuntevasti ja vielä mehukkaastikin.

Juhani Partanen

Loistava kirja lääkärin ja potilaan vuorovaikutuksesta

Skotti Tim Usherwood, joka toimii Sydneyn yliopiston yleislääketieteen professorina, on kirjoittanut loistokirjan vuorovaikutuksesta. Hän on onnistunut keräämään kirjaan kaiken olennaisen nykytiedon potilaan ja lääkärin vuorovaikutuksesta yleislääkärin työssä. Kirja on kirjoitettu hyvin tasapainoisesti vältellen kaikkia ismejä. Se kerää asioihin liittyvät tieteelliset näytöt, sisältää laajan kirjallisuusviitteistön ja antaa tarkkoja käytännön ohjeita yleislääkärin työhön ja sen kehittämiseen.

Klas Winell

Vaatimukset ja keinot

Vaikka voimassa olevan kunnallisen lääkärisopimuksen hyväksymisestä on jo yli puoli vuotta, ja sopimuksen voimassaoloaikaakin on vielä jäljellä lähes saman verran, keskustelu virkaehtosopimuksesta, palkkatavoitteista ja myös keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi näkyy jatkuvan ainakin Lääkäriliiton Internet-sivuilla vilkkaana. Hyvä niin - eikä liene ihmekään! Viime sopimuskierros kun jätti paljon hampaankoloon: palkkaratkaisun kokonaistaso ei tyydyttänyt, koska lääkäreiden palkkausasema ei siinä mitenkään korjautunut. Myöskään mitään niistä erityisongelmista, joita lääkäreiden palkkauksessa - riittämättömän peruspalkan ohella - on koettu olevan, ei saatu ratkaistua yhden vuoden mittaisella, yleisen tason mukaisella sopimuksella. Ja viimeiseksi lopuksi, ratkaisu osana kunnallista virkaehtosopimusta jätti sädetyötä tekevät ilman kompensaatiota sädeloman lakattua edellisen sopimuksen umpeutuessa.

Heikki Pärnänen

Hallituksen kokous 29.8.2000

Lääkäriliiton hallitus kokoontui kesätauon jälkeen ensimmäiseen kokoukseensa. Asialistalla oli heti kärjessä edunvalvontakysymykset ja erityisesti valmistautuminen tulevaa neuvottelukierrosta varten.

Mika Vehkasaari