76132 osumaa

Dementiakoordinaattoreita kuntiin

Suomen dementiahoitoyhdistyksen mielestä perusterveydenhuoltoon tarvitaan tehtäväänsä erityisesti koulutettuja dementiahoidon koordinaattoreita tukemaan dementoituneiden kotihoitoa. Kunnallisen koordinaattorin tuen piiriin ohjattaisiin dementoituneet, joiden kotihoidossa on ongelmia tai joilla on vaikea-asteinen dementia. Toiminnan arvioidaan vähentävän pitkäaikaishoidon tarvetta huomattavasti. Koordinaattorin toiminnan piirissä voi olla kerrallaan 50-70 potilasta.

TYKS:ssa sepelvaltimoahtaumia tutkitaan kaikukuvauksella

Sepelvaltimoiden pallolaajennus- ja leikkaushoito perustuu kaikkialla maailmassa angiografiaan. Sille on kuitenkin yritetty kehittää vähemmän invasiivisia vaihtoehtoja, joissa vältettäisiin myös varjoaineen käyttö ja säteilyrasitus. Nyt TYKS:ssa on otettu kliiniseen käyttöön - ensimmäisenä maailmassa - veren virtausnopeuksia mittaava sepelvaltimoiden väridopplerkaikukuvausmenetelmä, jolla ahtaumatkin voidaan todeta verettömästi.

Potilaan sopimusoikeudellisesta asemasta

Potilaan oikeudellinen asema hoitosuhteessa on säännelty monin eri tavoin. Keskeisessä asemassa sääntelyssä ovat erilaiset julkisoikeudelliset normit eli lait, asetukset ja viranomaismääräykset. Tämän säännöstulvan varjoon helposti jää se, että potilaan asemaan voivat merkittävästi vaikuttaa myös yksityisoikeudelliset normit, erityisesti sopimus- ja kuluttajaoikeudelliset säännöt ja periaatteet. Terveyskeskuksessa hoitoa saavan potilaan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät lähes yksinomaan julkisoikeudellisten normien perusteella. Myös terveyskeskuslääkärin asema on julkisoikeudellinen. Sen sijaan yksityisiä terveydenhoitopalveluksia saavan potilaan oikeudellinen asema määräytyy olennaisesti myös yksityisoikeudellisten seikkojen eli sellaisten seikkojen perusteella, joista osapuolet voivat määrätä itse.

Pauli Ståhlberg

Suuret ikäluokat ja kuntien haasteet sosiaali- ja terveysalalla

Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle katoaa työelämästä paljon tietotaitoa kokeneiden työntekijöiden mukana. Jonkin ajan kuluttua suuret ikäluokat alkavat itse tarvita vanhuudesta johtuvaa hoivaa ja hoitoa. On arvioitu, että yhteiskunnalta vaaditaan yli 40 000 uuden työntekijän jatko-, uudelleen- ja täydennyskouluttamista seuraavan 15 vuoden kuluessa. Nykyisen kaltainen hoidon kapasiteetin ylläpitäminen vaatii paljon resursseja ja on mahdollista, ettei kunnallinen sosiaali- ja terveysala kykene hoitamaan kaikkia sille nykyään kuuluvia velvoitteita. Mitkä ovat yksityisen sektorin, omaishoidon sekä kolmannen sektorin mahdollisuudet paikata kunnallisen palvelun aukkoja ja miten toiminta rahoitetaan, tulee ratkaista lähimmän viiden vuoden kuluessa.

Jari Metsämuuronen

Portfolio synnytys- ja naistentautien kurssilla

Portfolio on työkansio, jonka tarkoituksena on tukea ja selkeyttää käyttäjän omaa persoonallista ja ammatillista kasvua. Portfolio auttaa jäsentämään omia oppimistavoitteita ja seuraamaan niiden saavuttamista. Siten portfolio toimii jatkuvana itsearvioinnin välineenä, joka muuttuu ja kasvaa tekijänsä kanssa. Sovelsimme kehittämäämme strukturoitua portfoliota lääketieteen kandidaattien opetuksen ja oppimisen kehittämiseen Helsingin yliopiston synnytys- ja naistentautien kurssilla.

Kirsti Lonka, Virpi Slotte, Mervi Halttunen, Tapio Kurki, Aila Tiitinen, Leena Vaara, Jorma Paavonen

Tunnetko kuntoutusrahan?

Kuntoutusrahalaki on ollut voimassa vuoden 1991 lokakuusta lukien. Sen perusteella Kela maksaa kuntoutusrahaa mm. kunnallisen terveydenhuollon järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Terveydenhuollon järjestämään kuntoutukseen liittyvän kuntoutusrahan saajien määrä on koko lain voimassaolon ajan pysytellyt vaatimattomana. Eikö terveydenhuollossa tunneta kuntoutusrahan saamisen ehtoja vai onko vähäiseen käyttöön muita syitä?

Mirjami Airaksinen, Pirkko Anttila

Kristillisen Liiton Päivi Räsänen punnitsee politiikkaa ihmisarvolla

Ihmisarvoa kunnioittavan yhteiskunnan kunnia-asia on huolehtia ennen kaikkea heikossa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnista, olipa kyse ikääntyneistä tai lapsista, sanoo Kristillisen Liiton lääkärikansanedustaja Päivi Räsänen. Ihmisarvosta Räsänen puhuu paljon, ja ihmisarvokysymyksinä hän pitää myös itselleen tärkeitä perhe- ja lapsipolitiikkaa sekä ikääntyneiden hoivaa. Eettiset kysymykset olivatkin hänelle aikanaan syy lähteä politiikkaan. Riihimäkeläinen Räsänen sanoo olevansa aidosti innostunut kansanedustajan työstä. Toisen kautensa hän aloitti yhtenä vaalien äänikuningattarista yli 11 000 äänellään.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030